maanantai 23. syyskuuta 2019

Holokaustin muiston unohtaminen ja muita syitä juutalaisten vainoamiseen Euroopassa



Lueskelin eilen Saska Saarikosken mielipidettä / kolumnia HS:sta ja mietin taas kerran journalistisia kohdennuksia. Jutussa kyseltiin, että jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mitä toivoa on Euroopalla -- kyse oli suhtautumisesta juutalaisiin, jotka ovat olleet kiihtyvän vainon kohteena maanosassamme. No, luulenpa, että suurin osa eurooppalaisista kyllä muistaa juutalaisten joukkotuhon eikä sitä millään tavalla vähättele eikä siitä iloitse, päinvastoin. Mutta toinen asia on, miten juutalaisiin suhtaudutaan nykyisin, muuttuvassa Euroopassa.

Ikävä tosiasia nimittäin on, että antisemitismi on noussut Euroopassa uudelleen. On sinänsä hyvä, että Saarikoski tuo esiin juutalaisten tukalan tilanteen. Saarikoski on valitettavasti sen verran oman ajattelutapansa kahlitsema, että hänen esityksensä on täynnä samaa tyypillistä sanomattajättämistä ja mittasuhteiden häivyttämistä kuin monet vastaavat jutut. Katsokaapa, missä suhteessa asiat esitetään keskellä kolumnia ja katsokaapa sen jälkeen, mitä tilastot kertovat:

"Antisemitismin nousu on vain yksi merkki vihan kasvusta Euroopassa. Historian takia se on kuitenkin erikoisasemassa. Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin maanosa on menossa?

Brittilehti The Guardianin keväällä haastattelemat asiantuntijat puhuivat ”täydellisestä myrskystä”, jossa yhdistyvät oikeistoradikalismin nousu, salaliittoteorioiden leviäminen ja yhteiskunnallisen keskustelun karkeutuminen.

Monessa Itä-Euroopan maassa vanhaa antisemitismin perintöä ei koskaan selvitetty. Unkarissa vallanpitäjät syyttävät nyt maan vaikeuksista globalistijuutalaisia sekä pilkkaavat sijoittaja George Sorosia natsityylisillä pilakuvilla.


Läntisessä Euroopassa juutalaisten elämää on vaikeuttanut muslimiradikalismin vahvistuminen."

Äärioikeisto, salaliittoteoriat ja Itä-Eurooppa ovat ensin mainittuja ongelmia, joskin lopuksi mainitaan myös muslimiradikalismi. Joitakin asioita jää aivan kokonaan sanomatta.


*

Ennen kuin jatkan, huomautan, että minulla ei ole mitään hyvää sanottavaa ihmisistä, jotka käyvät juutalaisten tai muidenkaan kimppuun, edustivatpa nämä mitä ideologiaa tai poliittista laitaa hyvänsä, mutta asia näyttää hieman toiselta viimeaikaisen tutkimuksen valossa, eikä sen valossa, miltä meistä täällä toimituksessa tuntuu. Toki Saarikosken tekstilajina oli mielipide, mutta minun on rehellisyyden nimissä hyvin usein on vaikea erottaa toimittajien muita juttuja heidän mielipidekirjoituksistaan.

HS itsekin esitteli 2018 lopulla juutalaisvastaisuustutkimusta "Experiences and perceptions of antisemitism. Second survey on discrimination and hate crime against Jews in the EU". Tutkimuksen mukaan Euroopassa ääri-islamilaisten ja vasemmiston antisemitismi on koettuna yleisempää kuin äärioikeiston antisemitismi:

"The normalisation of antisemitism is also evidenced by the wide range of perpetrators, which spans the entire social and political spectrum. The most frequently mentioned categories of perpetrators of the most serious incident of antisemitic harassment experienced by the respondents include someone they did not know (31 %); someone with an extremist Muslim view (30 %); someone with a left-wing political view (21 %); a colleague from work or school/college (16 %); an acquaintance or friend (15 %); and someone with a right-wing political view (13 %)." (s. 12-13)

https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2018-experiences-and-perceptions-of-antisemitism-survey_en.pdf

Tämä tuosta perspektiivivirheestä ja vasemmistoväkivallan mainitsematta jättämisestä. No, on tietenkin selvää, että mielipiteissä voi unohtaa monta epämiellyttävää asiaa, ja se onkin hankalampi juttu.


*

Kerronpa sitten oman perstuntumani Suomen tilanteesta. Tämä on tietenkin hyvin rajattu näkökulma. Aivan ensin täytyy sanoa, etten tunne henkilökohtaisesti tai edes kaukaisesti yhtään uusnatsia tai äärioikeistolaista. Olen lukenut jonkin verran asioita selvittääkseni sivustoja, joissa esiintyy isänmaallisia oikeistolaisia ja varmasti äärioikeistolaisiksi ja rasisteiksikin nimettäviä tyyppejä, joskin jälkimmäisiä melko vähän. Väliin sivuilla saattaa esiintyä henkilöitä, joilla on antisemitistinen mielipide juutalaisista, holokaustista ja salaliitoista. Heidät, samoin kuin erilaiset putinistit, palautetaan ruotuun hyvin äkkiä - ja ruotuun palauttajia ovat ihmiset, joita yleisesti halveksitaan isänmaallisuutensa vuoksi. Ainoa juutalaisnimi, joka on noussut toistuvasti jotenkin negatiivisessa merkityksessä esiin, on monikulttuurisuuslobbari George Soros. Hänen touhujaan epäillään yleisemminkin.

Mutta sitten arkipäivään. Omalla, pian 19-vuotiaalla pojallani on todella monikulttuurinen kaveripiiri. Hänen parhaat kaverinsa ovat yhtä lailla Pohjois-Afrikasta ja keskisestä Afrikasta kuin Suomesta. Poikani kaverit ovat yöpyneet kodissamme, ja olen usein jutellut poikien kanssa, kokannut heille aamupalaa ja heittänyt juna-asemalle. He ovat aivan tavallisia maallistuneita nuoria miehiä, joista suurella osalla on muslimitausta.

Olen ihmetellyt useaan otteeseen itsekseni, miksi poikani puheissa kuuluu erinäisiä ajatuksia juutalaisista, siis halveksuvassa sävyssä. Kotona emme ole koskaan puhuneet pahaa juutalaisista, päin vastoin olemme jopa katsoneet joitakin elokuvia (mm. Tarantinon Inglourious Basterds, Poika raidallisessa pyjamassa ja Schindlerin lista), joissa käsitellään eri tavoin natsien suhdetta juutalaisiin, ja jutelleet aihepiiristä.

Viikko sitten, kun poikani nimitti minua hermostuksissaan vitun juutalaiseksi, otin asian puheeksi ja kysyin mistä on kyse. Poikani kertoi, että juutalaiseksi nimittäminen tarkoittaa sitä, että ihminen on ahne, ajattelee vain itseään ja yrittää kahmia kaiken itselleen muista välittämättä. En ollut siis antanut rahaa, jota poika pyysi, taas...

Kun kysyin, mistä nämä jutut ovat peräisin, poikani sanoi, että kaikki hänen kaverinsa, siis nämä muslimit, puhuvat juutalaisista näin - se on ihan yleistä. Minäkin olin metaforisesti juutalainen - ahne, omahyväinen, kiero, muista piittaamaton. Jouduin sanomaan pojalleni, että tiedätkö, nuo jutut ovat aivan pimeitä eivätkä yhtään sen parempia kuin natsien. Selvensin hänelle erinäisiä asioita ja sanoin, että kerrohan kavereillesikin - tahtovatko he olla natseja ja tahdotko sinä.

Tämän ja monen muun todistuksen valossa näyttää siltä, että nämä juutalaisiin kohdentuvat ennakkoluulot ovat aivan normiasenteita islamilaisista yhteisöistä tulevilla nuorilla. Monikulttuurisissa yhteisöissä, joissa on vain vähän juutalaisia, asenteet leviävät, ehkä stereotyyppisinä läppinä ja meemeinä, mutta kuitenkin maaperää muokaten. Tätä on ikävä myöntää mutta tällainen aiheuttaa minussa luontaista aversiota myös näiden juttujen levittäjiä kohtaan, vaikka tajuan että heillä on myös omat akuutit ongelmansa, jotka herättävät myös minussa säälin ja huolehtimisen tunteita.

Minusta nämä poikien juutalaisjutut eivät ole harvinaisia poikkeuksia. Asia nähtiin viimeksi Hussein al-Taeen Facebook-kirjoitusten kohdalla. Hänellä, sivistyneellä ja kouluja käyneellä miehellä oli Lähi-idässä tyypillinen käsitys juutalaisista: ne ovat ahneita kusettajia. Olen saamieni selitysten valossa sitä mieltä, että tätä juutalaisvastaisuutta ei edes tunnisteta rasismiksi muslimimaissa, vaan kyse on ikään kuin terveestä reaktiosta viholliseen (Israel) ja sitä kautta juutalaisiin ylipäätään. Varmasti se on heidän ajattelussaan oikeutettua.

En tietenkään halua väittää, että kaikki muslimit ajattelisivat näin, mutta valitettavan yleistä tällainen on. Eri asia on, millaisiksi teoiksi asenteet kasvavat. Tutkimusten mukaan myös tekoja on, Eurooppaan paenneiden hädänalaistenkin keskuudessa, joihin myös ääriaineksia sekoittuu sitä enemmän mitä enemmän siirtolaisia saapuu. Tällainen vaikuttaa luonnollisesti jälleen siihen, miten me eurooppalaiset koemme erilaiset maahanmuuttajat. Voin myöntää suoraan, että juutalaisvastaisuus ei anna hyvää kuvaa tiettyjen tulijoiden sopeutumiskyvystä ja rauhantahtoisuudesta. 


*

Olisi kohtuullista myöntää, että monikulttuuristuvassa Euroopassa juutalaiset ovat monen tulen välissä. On äärioikeiston salaliittoteoriamainen ajattelutapa, jossa rikkaat juutalaiset ovat syypäitä massamaahanmuuttoon ja kansainvaellusten liikkeellepanoon. Mukaan liittyvät onneksi toistaiseksi suhteellisen harvat uusnatsit. Siksi juutalaisia instituutioita, kuten synagogia, häpäistään. Vasemmiston äärilaita on Israel-vihamielinen ja suuntaa vihantunnettaan juutalaisiin. Kumpikin edellä mainituista ryhmistä toimii holokaustista välittämättä.

Uskoisin, että Afrikan ja varsinkin Lähi-idän muslimeille holokausti ei ole tapahtuma, joka välittää suhtautumista juutalaisiin ja juutalaisuuteen. Varsinkin poliittisesti aktiivisille islamia edistäville muslimeille juutalaisuus on lähinnä kilpaileva uskonto, joka on rajoittanut muslimien pyrkimyksiä. Israelin valtio on punainen vaate ja tuhottava kohde. Käsitykset juutalaisuudesta ja juutalaisista rakentuvat pikemminkin kilpailuasetelmalle ja viholliskuville kuin mielettömän kansanmurhan uhrien muistolle.

En väitä, että kaikki muslimit vihaisivat juutalaisia tai suhtautuisivat heihin epäluuloisesti vain kulttuuritaustansa vuoksi, mutta aineksia on.

Voimmepa tosin lohduttautua sillä, että kyllähän ihmisen mielipide voi muuttua, kun oikein kovistellaan - näinhän kävi al-Taeellekin... Mutta silloin painetta antisemitismiä kohtaan pitäisi antaa julkisesti koko yhteiskunnan taholta ja pitäisi myös puhua totta eikä selittää Saarikosken tapaan ilmiötä lähinnä äärioikeistolaiseksi ja unohtaa vasemmiston ja muslimien EU-alueella paljon laajemmin ilmenevät juutalaisantipatiat.



*

Jokainen fiksu ihminen tajuaa, että juutalaisia on maailmassa häviävän pieni määrä, nykyisin noin 15 miljoonaa. Muslimeja on reilut 1,7 miljardia, kristittyjä 2,4 miljardia, ja 2050 muslimien määrä mitä todennäköisimmin on jo ohittanut kristittyjen määrän korkean syntyvyyden vuoksi.

En pidä minkään ryhmän väkivallasta, eikä pienen ihmisryhmänkään, kuten juutalaisten, harjoittamaa väkivaltaa voida oikeuttaa (vrt. Israel ja Palestiinalais-kysymys). Totta on sekin, että juutalaisten joukossa on kylmiä bisnesmiehiä, jotka eivät kunnioita ihmisiä sen enempää kuin muidenkaan uskontojen rahantekijät - tämä ei saisi kuitenkaan leimata kaikkia.

Myönnän kuitenkin suoraan, että jos jotain etnis-uskonnollista ryhmää ihailen, niin juutalaisia. He haluavat pysyä hengissä ja päättää omista asioistaan, kun monet valtiot ympäri maailman ovat hajoamispisteessä tai menevät ajopuuna kohti omaa häviötään. Tämä ajattelutapa tai tunne on minun rajoitukseni ja vaikuttaa siihen, mitä ymmärrän maailmalla ja sen arvolla.


*

Ihan oma juttunsa olisi kristittyjen vainot tämän päivän maailmassa, lähinnä kommunistivaltioissa, uskonnollista nationalismia harjoittavissa hindujohtoisissa maissa ja ääri-islamilaisissa maissa. Vakavassa päivittäisessä kuolemanvaarassa kristityt ovat etenkin Afganistanissa ja Pohjois-Koreassa. Nepalissa, Intiassa ja Azerbaidzanissa vainoajia ovat hindut, Nigeriassa Boko Haram ja kristittyjen joukossa etnistä puhdistusta suorittavat islaminuskoiset funalipaimenet, Keniassa äärimuslimit. Kaikkiaan yli 215 miljoonaa kristittyä on ankaran vainon kohteena. Näistä ihmisoikeusrikkomuksista ei länsimaissa juuri puhuta, vaikka uhreja tulee joka päivä. Aika tavalla olisi näissäkin ihmisiä, joita voisi ajatella täydellä syyllä Suomeen ja Eurooppaan turvapaikanhakijoiksi. Ja paljon olisi rauhantyötä tehtävä, jotta ihmiset saisivat elää pelotta ja ilman vainoa. 







13 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Pojallani on todellakin itsesuojelun kehittämisessä sarkaa. Kyse oli tunteellisesta reaktiosta minua kohtaan. En usko, että hän puhuu näin kovin usein ainakaan kavereilleen.

    Vastuullinen maailmankansalainen on hyvä käsite. Sille saataisiin varmasti sata määritelmää riippuen siitä kuka vastaa.

    Ongelma on kai se, että kunkin vastuut määritellään hiukan eri tavoin, vaikka periaatteessa näin ei pitäisi olla tai ongelma on se, että vastuita on vaikea määritellä yhteismitallisesti, koska ihmiset ovat niin eri asemissa. Hmmm...

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, näin se esimerkiksi menisi, kuulostaa vastuulliselta. Ainoa ongelma on: missä vastuuttaja, koska ihmiset eivät ota vastuuta noin vain.

      Poista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Minulla ei ole suurtakaan luottamusta Trumpiin, mutta hänet on valittu presidentiksi ja tullaan todennäköisesti valitsemaan uudelleen. Tämä tarkoittaa tietynlaista energiapolitiikkaa ja vaikuttaa myös esimerkiksi Kiinan toimiin. Tai saa nähdä muuttaako Trump kurssia. Ainahan voi toivoa.

    Ongelmani on siinä, etten luota oikein niihinkään, jotka tarkoittavat hyvää, mutta eivät jaksa ajatella kokonaisuutta. Kaikilla on jokin agenda tai ajatus, joka ohjaa kaikkea muuta, minullakin. Ja sitten on paljon niitä, jotka eivät oikeastaan ajattele tai joilla ei ole välineitä ajatella. He tuntevat ja reagoivat.

    Ei tunnu löytyvän yhteismitallisia tavoitteita. Se on ongelma. Olemme vajakkeja ja rajakkeja kaikki.

    VastaaPoista
  6. Mitään väärää tietoa ei ole ollut se, että monissa arabimaissa eräs Taisteluni-niminen kirja on jatkuvasti ollut myynnissä vuosikymmeniä. Tekijä ei siis Knausgård.
    Juutalaisviha Israelilla sekoitettuna ja ravistettuna on ollut siinä suunnassa valitettavasti hyvin yleistä. Toisen maailmansodankin aikana oli yhteyksiä vaikkei Israelia ollut olemassakaan.
    Tämä on ihan perushistoriaa.

    Tuo kielenkäyttömeemi, josta Vesa kirjoitti siitä yksi etääntynyt ilmaisu.
    Kuten tuossa aiemmassa ketjussa tuli esiin se vahvistuu puheiden lisäksi tekoina äärivasemmiston, uusnatsien ja erilaisten islamin radikalistien kautta koko ajan. Palestiinalaisia sitten ja heidän asiaansa käytetään hyväksi niinkin, että ko. maan lippu liehuu usein kaikkien noiden em. ryhmien kokoontumisissa säännöllisesti kuin keskisormena juutalaiste/Israelin suuntaan.

    Vesa kirjoitti niin tyhjentävästi etten oikeastaan sano nyt muuta.
    Kristityt ovat kuten ilmaisitkin kaikilla mittareilla tällä hetkellä määrällisesti eniten vainottu ryhmä.

    Nämä ovat kaikkien tiedossa olevia asioita mutta suurat huolta en olen nähnyt kristittyjen vainosta mediassa ja enkä antisemitismistä, jos se tulee muualta kuin natseilta. Toki mediassa, pääasiassa Euroopassa, on kiinnitetty huomiota brittien työväenpuolueen puheenjohtajan asenteisiin ja on keskusteltu siitä mikä on antisionismin ja antisemitisimin raja hänen tapauksessaan.

    Muuten. Tiedättekö miten saa kovan luokan antirasistin (antirasismissa sinänsä ei tietenkään ole mitään vikaa!) lähes vuorenvarmasti kiinni housut kintuissa, jos ei saa johtaa keskustelua juutalaisiin tai Israeliin, koska sieltä se etnisyyden tuomitseminen jossakin muodossa tulee liiankin helposti. Ja liian valitettavasti.

    Johtamalla keskustelu venäläisiin.

    Melkein joskus kaduttaa, etten ole kerännyt materiaali tästä aiheesta. Televisiossa ryssänpilkka on niin normaalia kuin voi olla. Melkein mikä tahansa kirjailijat puhumassa hauskoja-ohjelma ja sieltä se aina tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jope, tänään vielä kyselin pojalta, että ihanko nuo kaikki muslimikaverisi ajattelevat juutalaisista noin, niin vastaus oli kyllä, kristityistä eivät kuulemma niin välitä (Suomessa kun ollaan). Luulen, että tämä on todella yleistä. En nyt viitsi tähän kirjoittaa ihan kaikkea. Maailma on täynnä eri suunnista tulevaa ja eriasteista rasismia. En voi mitään sille, että aika tavalla jurppii tällainen perusasetus, joka näkyy kyllä sitten muuallakin.

      Hyviä ja mukavia ihmisiä tulee kaikista taustoista, mutta aika usein ajattelen, että ihmiset ovat mukavia taustoistaan huolimatta, eivät niiden vuoksi.

      Toki on myönnettävä, että meillä suomalaisilla ja minullakin suomalaisena on yhtä kaikki monia ajatuksia venäläisistä, ruotsalaisista jne. jne. mutta harvoin ne menevät tuolle tasolle kuin nyt puheena olevassa asiassa, tai ehkä jollakin tapaa menevätkin alitajuisesti. Viittasitkin tähän kommentissasi: tietyt valtiot ja ihmiset ovat kommenttivapaata riistaa, rasismia ilmenee siis paremmissakin piireissä.

      Poista
  7. (Sorry liian monta napsutusvirhettä edellisessä.)

    Mun suku kotoisin idästä, kannakselta, eli mun suhde itään on se, että oikein hyvä jos pysyvät siellä rajan takana.

    Mutta täällä olevien ja tänne vielä muuttavien venäläisten suhteen olen kyllä liikkeellä mielellä, että lopettakaa jo tuo heidän kampittamisensa. Rasismi. Lähes luvallinen rasismi, koska ovat kuulemma meille uhka. Itse en (tätäkään) uhkaa koe, mulla vain se Iso Yksi.
    Maita joista puhumiseen on täydellisen negatiivisuuden lupa Venäjän lisäksi ovat toki myös Israel ja Kiina. USA:kin, mutta se pitää tehdä niin, että muistutaan, että jenkeistä kuitenkin hyvät asuu itärannikolla ja Kaliforniassa ja se harhaan johdettu (taas, valkoinen roskaväki) siinä välissä.

    Jotenkin näin paradoksaalisen yksinkertaisesti menee monien julkisuuden asiantuntijoidenkin läpinäkyvä asenteellisuus.
    Pitää varoa omalla kohdalla vastaavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen kohdannut pääasiassa erittäin mukavia venäläisiä. Sitten on toisenkinlaisia kokemuksia, mutta tavallisesti todella sydämellisiä.

      Poista
  8. Kiitos vastauksista.

    Täsmennän vielä tuota Yhtä Isoa, siis kun en muita uhkia mukamas koe.
    Se Yksi ei tarkoita etten pitäisi ilmastoa vakavana ja vaarallisena uhkakuvana johon tulee reagoida.

    Mutta näen, että
    -hallitsematon ja jatkuva väestönkasvu Arikassa ja Aasiassa
    -kulttureja ja elinolosuhteita suuresti muuttava väestöjen LAAJAmittainen liikkelle lähteminen
    -relativistinen, merkityskatoinen ja hedonistinen globalismi
    ja
    -ilmastonmuutos
    ovat täysin yksi ja sama asia.

    Ei mitenkään voi ratkaista noista vain yhtä, koska ne ovat kokonaan lukemattomin ja tiivein vaikutussuhteiden toisiinsa kietoutunut kokonaisuus. Ilmastonmuutosta ei torjuta jättämällä nuo muut huomiotta tai hoitelemalla niitä vasemmalla kädellä.
    Siksi minua suuresti hämmentää tämä ilmastoliike.

    ("Ryssää" en osaa pelätä lainkaan, vaikka Ilta-Sanomien rautaa-on- rajalla-meitä-varten - toimittaja Arja tekee parhaansa. MYöskään natolobbarit Remes ja suuri kirjailija eivät ole saaneet minua vapisemaan. Eli eivät ihmiset ole niin vaikutettavissa niin kuin maamme älymystö pelkää. Vaikka tässä tietenkin toivovat että sitten olisivatkin. Muutan kantani kuitenkin heti jos faktat oikeasti muuttuvat.)

    (Venäläisistä vielä. Sinua siis EI kannattaisi pyytää johonkin paneeliformaattiin toimimaan apinana siten, että kun Putinin kuva näytetään, niin lauotaan koko maasta ja sen asukkaista ilkeää stereotypiaa vitsinä ja joka jostakin ääneen lausumattomasta syystä ei olekaan nyt sitten rasismia kuin taas vastaavat kommentit johonkin muuhun suuntaan olisivat välittömästi sitä itseään.)

    Venäjä on minunkin mielestäni sitten kamala paikka poliittis-yleisesti ottaen. Maahan viety saksalais-englantilainen(!) -ajattelu niitti karmeaa satoa. Saksan keisarin rahoittama Lenin kuuluu samaan sarjaan kuin kolme muuta saman alan ajattelun harrastajaa tai vastareagoijaa: H, M ja S.
    Tämän saksalais-englantilaisen utopismin jäljet näkyvät vieläkin tuossa jälkinihilistisessa maassa. Putin on tuon jälkitilan röyhkeä hyödyntäjä, koska henkistä tilausta ja tilaa ei ole vielä muulle ollut.

    VastaaPoista
  9. Se miten näitä ongelmia saataisiin ratkottua vaatisi laajaa globaalia koordinointia, se on selvä. Kriittisimpiä ongelmia pitäisi lähteä purkamaan systemaattisesti ja yhtä aikaa, eri rintamilla, mutta jotenkin koordinoiden. Minusta jo Suomen mittakaavassa näkyy ongelmana se, että keskeiset ongelman osa-alueet nähdään itsenäisinä ja toisensa poissulkevina (vasemmistolla omansa, oikeistolla omansa) ja eri mieltä olevien agendaa kampitetaan, kun ne voisivat tukea toisiaan.

    No, tai siis meillähän alkaa Suomessa olla käytännössä nyt se tilanne, että on systeemipuolue (kaikki muut) ja perussuomalaiset ja kummallakin oma käsitys Suomen roolista ilmasto, maahanmuutto ja työllisyyskysymyksissä - vai menikö oikein? Kokoomus on oppositiopuolueenakin osa systeemipuoluetta.

    Miten sitten saadaan aitoa yhdessä tekemistä kansainvälisesti ilman että päädytään hallinnolliseen liittovaltiomalliin tai johonkin toimimattomaan kommunismiin?

    Ei taida olla helppoja ratkaisuja sovitella valtioiden itsemääräämisoikeuden ja kansainvälisiin sopimuksiin liittymisen välillä. Mutta pitäisi yrittää. Nyt on erilaisia sopimuksia, jotka suhtautuvat eri valtioiden osallisuuteen eri tavoin. Vaikka vapaaehtoisuus ja suvereenien valtioiden kunnioittaminen on lähtökohta, pitäisi kai joitakin pakotteita asettaa, jotta edes päästäisiin alkuun.

    En saa tästä oikein järkevää ajatusta jatkoksi juuri nyt.

    VastaaPoista
  10. Järkeävä oli. Voiko osuvammin ilmaista: "Minusta jo Suomen mittakaavassa näkyy ongelmana se, että keskeiset ongelman osa-alueet nähdään itsenäisinä ja toisensa poissulkevina (vasemmistolla omansa, oikeistolla omansa) ja eri mieltä olevien agendaa kampitetaan, kun ne voisivat tukea toisiaan."

    Iso hinta maksetaan siitä, että halutaan kokea olemista eri puolilla ja ottaa etäisyyttä niihin toisiin.

    VastaaPoista