tiistai 16. huhtikuuta 2019

Hei me pommitetaan



Sveriges Radio kertoo seuraavaa:

I natt inträffade en kraftig explosion i centrala Malmö. Natten innan inträffade en kraftig explosion i centrala Norrköping. Under de tre första månaderna i år har 48 sprängningar inträffat i Sverige, enligt statistik från Brottsförebyggande rådet, Brå.

Under samma kvartal 2018 inträffade 37 sprängningar, enligt statistik från Brå om anmälda brott. En ökning med 11 fall under första kvartalet 2019. Och det är framförallt i storstadsregionerna som de flesta sprängningar sker.

Sprängningarna rubriceras som allmänfarlig ödeläggelse, genom sprängning och under förra året anmäldes 162 fall. Av dem inträffade 47 i region Stockholm och 56 i region syd som bland annat omfattar Malmö.

Enligt polisen är det flera olika typer av sprängmedel som används. Under 2016 konstaterade polisen att handgranat använts vid fyra tillfällen och 2017 användes kraftiga bangers, till exempel av typen Cobra 8 vid 15 tillfällen.

Styrkan i explosionerna skiljer sig åt. Nattens explosion i Malmö var dock kraftig, enligt Henrik Mårtensson, yttre befäl på Malmöpolisen.

– Det är många fönsterrutor som är krossade i anslutning till den här detonationen. Även rutor på bilar som har varit parerade invid. Så det har varit en kraftig detonation, säger Henrik Mårtensson, yttre befäl på Malmöpolisen.

Ökningen under årets tre första månader jämfört med samma period förra året är dock inte hela bilden: I Malmö har antalet anmälda händelser där sprängmedel använts minskat från 62 fall under 2016 till 45 fall under 2018.

Tässä maanantain vastaisena yönä Malmössä tapahtuneessa pommi-iskussa käytössä ollut räjähde oli todella voimakas: sen lisäksi, että alueella tuhoutui laajalti ikkunoita ja lähelle parkkeeratuista autoista murenivat lasit, 12-vuotias tyttö loukkaantui lasinsiruista.

Liekö varusmiehet tuoneet käsikranaatteja iltalomille ja päättäneet hieman kaljoittelun jälkeen keppostella? Useammassa tapauksessa käytössä ovat kuitenkin olleet pyrotekniset hupivälineet kuten Cobra kasit ja muut vastaavat eli turha tästä on pelkästään varusmiehiä syyllistää. Pääasiassa asialla ovat olleet paikalliset nuoret.

Kyllähän noilla Cobrillakin tuhoa saa aikaan, kun niputtaa muutaman pötkön yhteen ja käyttää kaupunkitiloissa, kuten kerrostalojen rapuissa, ostareilla, ravintoloissa, parkkipaikoilla ja vastaavissa. No, mitä pienistä, pojat on poikia.

Pommien tapauksessa ei taida kuitenkaan olla kyse ilmoitusherkkyydestä, koska pommit ilmoittavat itse itsestään.

Ei pidä antaa kuitenkaan pommien pelolle valtaa, sillä melko vähänhän tuo Ruotsin noin 160 pommitusta per vuosi on, vaikka laskettaisiin, että iskut tapahtuvat lähinnä suurissa kaupungeissa, kuten Tukholma, Malmö, Göteborg ja Norrköping. Jospa meillekin saataisiin vaikkapa 80 pommitusta vuodessa, niin päästäisiin edes jokseenkin Ruotsin tasolle.

Esimerkiksi näin: 20 Helsinkiin, 10 Vantaalle, 5 Espooseen, 5 Lahteen, 10 Turkuun, 5 Poriin, 5 Tampereelle, 5 Seinäjoelle, 5 Jyväskylään, 5 Kuopioon tai Joensuuhun, 5 Ouluun.

Vaaleissa ei puhuttu mitään tällaisista turvallisuuskysymyksistä. Saa nähdä, puhutaanko seuraavissa. Enpä usko. Meillä ei sorruta tällaiseen turhanaikaiseen öyhötykseen. Meillä ei pommeja ole ja vaikka olisi, niin pitäähän ihmisten saada hiukan huvitella ja toteuttaa itseään ja purkaa paineita, ja jos mukana on rikollisjengien välienselvittelyä, ei se ole keneltäkään pois tai siitä ei ainakaan koidu haittaa ulkopuolisille, ainakaan useimmiten. 

Kyllähän tässä herää Ruotsin kohdalla kysymys: Miksi rauhallisessa malliyhteiskunnassa paukkuu?

Tuntuu itse asiassa hyvin oudolta kysyä tällaista -- helpompaa olisi kysyä: miksi Beirutissa paukkuu, miksi Kabulissa, mutta miksi Tukholmassa, Malmössä, Göteborgissa... 

Ja toisaalta: miksipä ei, maailma on yhtä, kaikki alkaa muistuttaa yhä enemmän kaikkea muuta, sitä kai jokaisen pitäisi tahtoa niin lujasti kuin kykenee...


26 kommenttia:

  1. Ihan turhaa tuollaisia seurata.
    Älä anna pommeille valtaa.

    Tälläiset jutut niin kuin tuossa lehdessä, vahvistaa vain öyhöttäjien vihaa. Maailmassa on niin paljon kivoja ja kauniitakin juttuja. Kirjoittaisit sinäkin niistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on aivan omaa matalamielisyyttäni, jota oletettavasti korkea koulutuskaan ei ole poistanut. Taidan kirjoittaa seuraavaksi siitä, miten feminismi kukoistaa Ruotsissa.

      Poista
  2. Sinänsä kurjaa, että Ruotsin radiokin on antanut pahalle pikkusormen uutisoimalla näistä ihan tavallisista rikkaaseen yhteiskuntaan kuuluvista ilmiöistä.

    VastaaPoista
  3. -Kun otit Notre Damen harmillisen kohtalon puheeksi, on alla pala Hesarin jutusta, jossa kerrotaan rakennuksen historiasta. Siinä historian eräs vaihe. En tiedä tekeeko mun assosiaatioketjut nyt mulle tepposet, mutta tässä alla olevassa on jotakin hyvin tuttua ihan näiltä ajoilta. Ja puhun nyt ihan meistä länkkäreistä - ja juuri tässä ajassa.

    - - -

    "VIIMEKSI katedraali vaurioitui Britannian yleisradio BBC:n mukaan pahoin Ranskan vallankumouksen aikana 1700-luvun viimeisenä vuosikymmenenä.

    Tuolloin katolisen kirkon valta-asema horjui hurmeisessa vallankumouksessa. Vihaiset ihmisjoukot ryöstivät ja tuhosivat keskiaikaista kirkkoa – ja jopa julistivat, ettei kyseessä ole kirkko lainkaan.

    Katolisen kirkon alasajoon lehtimies ja vallankumousjohtaja Jacques Hébert sekä poliitikko Pierre-Gaspard Chaumette loivat ateistisen ryhmän nimeltä Järjen palvonta vuonna 1793.

    Järjen palvonnan tarkoitus oli nimensä mukaisesti korostaa puhdasta järkeä ja korvata katolinen kirkko. Samalla Notre Dame julistettiin Järjen temppeliksi ja siitä tuli eroottissävytteisten palvontarituaalien näyttämö.


    Notre Damessa järjestettiin vuonna 1793 Järjen palvonnan ensimmäinen tilaisuus, jossa ”järjen jumalatar” kannettiin tuotiin kantotuolissa alttarille, minkä jälkeen hän polki jaloillaan ristiinnaulitun kuvaa.



    VALLANKUMOUKSEN vuosina Notre Damelta riistettiin sen lukuisat taideaarteet. Kun julkinen palvonta kiellettiin vuonna 1793, ihmiset ryntäsivät kirkkoihin ja riisuivat ne uskonnollisista symboleista.


    Notre Damen länsifasadista poistettiin esimerkiksi 28 uskonnollista patsasta, jotka tuotiin katedraalin aukiolle ja mestattiin.

    Toisin kuin vallankumoukselliset luulivat, 500 vuotta vanhat patsaat eivät esittäneet Ranskan kuninkaita, mutta edustivat yhtä kaikki monarkiaa ja uskontoa, joista oli päästävä eroon.

    Onnekkaasti 21 irtopäätä onnistuttiin pelastamaan vuonna 1977, kun työmiehet löysivät ne pariisilaisen kartanon seinän sisästä.

    Hieman ristiriitaisesti Järjen palvonta korvautui seuraavana vuonna Korkeimman olennon palvonnalla – kultilla, joka noudatti Maximilien Robespierren näkemystä korkeamman olennon olemassaolosta. "

    VastaaPoista
  4. Kuvana tuo patsaiden mestaus...Kyllä. Patsaiden mestaus.

    VastaaPoista
  5. Jope, minua ei enää mikään yllätä. Ei varsinkaan ihmisten joukkoistuminen ja tapahtumat, kun asiat alkavat luoda "vallankumouksia": ihmiset ovat aivan sekopäitä, enkä usko, että nykyihminenkään on immuuni tällaiselle.

    Niin kuin nykyään: Suomalaiset pelkäävät ja vihaavat toisia suomalaisia, jotka ovat äänestäneet eri tavoin kuin he. Siis sivistyneinä ja koulutettuina esiintyvät ihmiset... Menkää ja lukekaa millä nimillä ihmisiä nimitellään!

    No joo, itse en osaa pelätä ihmisiä, ihmisyksilöitä, en vaikka joku olisi äänestänyt kommunistista puoluetta tai Suomen kansa ensin -puoluetta. Miksi jotain ihmistä pitää pelätä hänen äänestyskäyttäytymisensä tai mielipiteensä perusteella. Mutta sellaisia ihmiset ovat, pelkureita, valitettavasti.

    Joukkoistuminen ja tyhmyys, johon yhdistyy voimakas tunne-elämä, tosin ovat sellaisia asioita, joita voin väistää, mikäli niistä alkaa kehittyä jotain huolestuttavaa. Silloin väistän ihan mielelläni. Silloin voivat kirkot palaa niin konkreettisesti kuin symbolistisesti.

    Hei suomalaiset - ei meitä täällä uhkaa laitaoikeisto eikä laitavasemmisto - molemmista olemme selvinneet usealla vuosikymmenellä ja selviämme yhä, kunhan pidämme järjen päässä ja ajatukset kirkkaina emmekä ala demonisoida toisia.

    Nyt netissä, esimerkiksi useilla twitter-tileillä tapahtuva demonisointi saa nämä maakarit näyttämään vain ja ainoastaan siltä, että lääkitys on unohtunut tai jäänyt alkujaankin hankkimatta. Maailmassa on todellisia ongelmia, niitä pitäisi ratkoa. Että herätkäähän nyt oloihinne hyvissä ajoin ja ottakaa selvää.

    Nämä hätkähtelyt ja irtisanoutumiset kertovat minulle lähinnä siitä, että ihmiset eivät kestä todellisuutta ja myös siitä, miten helppoa on elää omassa kuplassaan ja herätä vasta sitten kun todellisuutta hierotaan naamaan esimerkiksi Ylenkin uutisissa ja MTV:llä. Vaikka sellaisella hetkellä kuin vaalivalvojaiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonkun tietyn äänestäjäkunnan nimittely omasta ratkaisustaan on suomalaisten ihmisten halveksuntaa.
      Ei sen kummempaa kuin vihapuhe. Jonkinlainen joukkotunne sen muka oikeuttaa. Hyvin voimakas varman oikeassaolon tunne.
      Tai ehkä se varmuus pahuuden suunnasta onkin vain piilotetun epävarmuuden luomaa aggressiivisuutta.

      Okei. Olen minäkin pistellyt esimerkiksi vihreitä ja vasemmistoa ja aina kaikessa jousteliasta porvaristoa. Ja kun itseni tunnen, niin sitä kyllä jatkankin aina kun aihetta.
      Mutta en koskaan sellaisilla vihapuheenomaisilla sanoilla kuin mitä on parin viime päivän aikana lukenut blogeissa ja twitterissä.
      Sanotaan suoraan: persuilla on omat typeryksensä. Ja on ehkä niinkin, että julkisia typeryksiä niillä on ehkä jopa muutama enemmän kuin muissa puolueissa sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Niistä kavereista on luvassa pelkkää haittaa.
      Jussi Halla-ahon asema ei tässäkään mielessä ole kadehdittava.

      Mutta tuo em. ei oikeuta mitä likaisempia rinnastuksia koko persujen eduskuntaryhmään, puhumattakaan heidän puoleen miljoonaan äänestäjäänsä.

      (Itse jään odottamaan milloin yksi vaalien kiusallisuus nostetaan esiin. Kolme miestä, seitsemäntoista naista. Vihreä eduskuntaryhmä. Kiintiö- ja tasa-arvoajattelun mallipuolue.
      Toki äänestäjiä ei voi ohjata, mutta tarjoaahan tämä ainakin hyvän keskustelunäkökulman. Tai pitäisi tarjota. Persuja on dissattu siitä(kin), että äänestäjät pääsääntöisesti miehiä. Sama ongelma toisinpäin ei olekaaan sitten ongelma.
      Ehkä joku laatujournalisti tarttuu tähän? )

      Poista
    2. On tosiaan huvittava seurata, miten suvaitsevat monikulttuurisuuden edustajat eivät kestä edes maanmiehiään - maalitetaan, halveksutaan avoimesti sekä ehdokkaita, läpimenneitä ja äänestäjiä, kerätään yhdessä vihaa ja halveksuntaa, haukutaan jopa ulkonäköä, solvataan mitä törkeimmillä nimillä - monet ilmaisuista sellaisia, joista joku pikkusieluinen voisi haastaa kunnianloukkauksesta, jos ottaisi tosissaan kaiken paskan. Joukossa aivan sekaisin olevia ihmisiä, puheista päätellen.

      Minun perhepiirissä on nytkin 14.4. äänestetty KDtä, vihreitä, kepua, persuja ja luultavasti muitakin, vasemmistoakin, enkä koe asiassa ongelmaa. Kun itsellä on tällainen tausta, alkaa ihmetellä niitä hyveellisiä jotka eivät voi äänestää kuin kahta puoluetta ja ehkä feministejä, ja jotka nyt sitten harjoittavat puhdistautumis-etäisyydenotto-kirous- ja manausrituaalejaan ja ovat olevinaan niin hyvää ihmistä. Huom! Minulla ei ole mitään em. puolueita vastaan. Kävisi sääliksi noita solvaajia, jos olisi syytä sääliä.

      Persuilla on huono imago, ja monessa asiassa ihan omasta syystä: tarkoitan rötöksiä tehneitä ja selkeitä rasisteja. Isoin juttu huonon imagon synnyssä on kuitenkin systemaattinen demonisointi niidenkin kohdalla, jotka ovat eläneet aivan normaalisti. Ihme, että ääniä tuli noinkin paljon kun ajattelee median ja muiden ennaltaehkäisyä. Siitä ei seurannut eikä seuraa hyvää, koska linjansa löytänyt puolue vain kasvaa ja sille on vielä vuosiksi aitoa kannatusta ja myös realstisia kasvun mahdollisuuksia. Tietenkin jos puheenjohtaja vaihtuu yhtään enemmän provosoitavissa olevaan ja hölmömpään tyyppiin, niin imago voi huonontua ja porukka repeillä. Sitähän kaikki odottivat vesi kielellä.

      Täytyy sanoa, että harva puolueenjohtaja olisi vetänyt noin tyynesti tuossa tulituksessa porukan kokoon ja keulille. Ihmiset huomaavat tällaisen.

      Minusta vaalien pj-porukoista tyylikkäimmät ja uskottavimmat olivat Sari Essayah (realisti ja kaikkein monipuolisin ja ehkä myös analyyttisin ääniaikaan suhteutettuna), Halla-aho paikoin pisteliäässäkin nuivuudessaan, johon aloin odottaa myös sävyjä, ja Li Andersson (sanavalmiudessaan, kekseliäisyydessään ja eteenpäin katsomisessaan joskin mukana aimo annos suorasukaista toisten taskuilla oloa ja vasemmistolle tyypillistä utopiaa, joka ei vaan toimi nykyisissä oloissa eikä kovin monissa muissakaan, paitsi tietenkin osatekijänä, mausteena).

      Poista
    3. Se juuri pitäisi ymmärtää, että kun on kokonainen kansa edustettavana, pitää tehdä kompromisseja eikä yhden puolueen tai suunnan ideoilla pidetä maata pystyssä. Jokaisella on roolinsa ja annettavansa yhteiseen ideapankkiin ja työkaluihin, olkoonkin, että liikaa sopankeittäjiä kerralla on liikaa.

      Poista
    4. Jope, joku irvileuka sanoi aika hyvin tuosta vihreiden tasa-arvoisesta sukupuoliajattelusta: vihreät eli tasa-arvopuolue oli kaikista puolueista selvästi tasa-arvoisin, sillä sen kansanedustajista on 85 % naisia -- täydellinen tasa-arvo jäi vain 15 % päähän:)

      Minusta tämä oli aidosti hyvä vitsi, en tarkoita sitä sen kummemmin.

      Poista
    5. Klassikko tuo vitsi.

      Poista
  6. "Minun perhepiirissä on nytkin 14.4. äänestetty KDtä, vihreitä, kepua, persuja ja luultavasti muitakin, vasemmistoakin, enkä koe asiassa ongelmaa."

    Sama mun pienessä ystävä/tuttavapiirissä. Omien sukulaisten äänestyksistä en tiedä. Mutta mitään raivoa ei herätä mussa tuttavat jotka äänestävät ihan toisin kuin itse. Pidän heistä ihan yhtä paljon kuin ennenkin.

    Ongelma sitten monella on, että kaikkia muita saa äänestää muttei sitä yhtä.

    Somen likasanko. Sehän se on se klisee joilla omaa moraalia korotetaan muita osoittamalla.
    Harmillista, vähintään, on ollut nähdä että se likasanko on aika monella kaatunutkin nyt omille varpaille ja sisältö onkin ihan omaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Mutta mitään raivoa ei herätä mussa tuttavat jotka äänestävät ihan toisin kuin itse. Pidän heistä ihan yhtä paljon kuin ennenkin."

      Eri asia on tietenkin ne, jotka eivät voi hyväksyä toisten omia ratkaisuja. Heitä on kyllä vaikeampi ymmärtää.

      Poista
    2. Joo, erikoinen näkemys yksilön vapaudesta, joka demokratioissa vallitsee. Täytyy rukoilla, etteivät nuo tyypit ikinä pääse valtaan, koska tuollainen määrä typeryyttä ja valta on tosi huono yhdistelmä.

      Poista
  7. Pidän itsestänikin, jossakin määrin ainakin, vaikka olen äänestänyt demareita, vihreitä, persuja, skdl:ää ja kristillisiä.

    Toleranssia ehkä voisi olla tässä ajassa lisää.

    Jos joku ehdokas/valittu on kriminaali, esim. rasisti, siihen reagoi poliisi ja oikeuslaitos. Luotan siihen enemmän kuin netin kansantuomiostuimiin.
    Myös laittomaan vihapuheeseen tulee reagoida. Ja myös siihen, mitä nyt on pari päivää luettu.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kaikkeen tuohon - olen itsekin ollut liikkuva äänestäjä, opportunisti mutta toki aika huonolla voittosuhteella. Pari päivää on ollut erittäin valaisevaa sen kannalta mikä kukin on. Fiksut erottuvat edukseen.

      Poista
    2. Vihapuheesta muuten on vain yksi vahvistettu ja varma tulkinnan lähde: Suomen laki.

      Halla-aho sai aikanaan tuomionsa. Ok. Onko se nyt koko loppuelämänsä ikuinen rangaistustaan kärsimätön syyllinen?
      Jos on, koskeeko se kaikkia rangaistuksensa suorittaneita? Toivottavasti ei, ja tässäkin lain tarkoitus ja sisältö toteutuvat. Taitaa olla kyseessä nyt juuri sellainen... arvo.

      Poista
  8. Laitan vielä tämän.
    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006074703.html

    Liittäkööt somekaarti kaiken vihansa ja inhonsa tähän jutussa esiteltyyn nuoreen naiseen ja lastensuojelun työntekijään Sanna Antikaiseen.
    Tuohon jutussa kuvattuun poliittisen pahan kukkaan.

    VastaaPoista
  9. Toinen, jota kannattaa vihata, on Sebastian Tynkkynen, erään suvaitsevaisen ihmisen mukaan "islamofobisti":) Ei auta vaikka mies on biseksuaali ja mustan miehen kumppani, vihata täytyy silti, tällaista islamofobistipelleä, jonka elämäntaival on ollut kaikkea muuta kuin helppo... Ja joka on puhunut aivan oikeista asioista, mutta kun ne sattuvat olemaan asioita, joista suvaitsevainen ihminen sulkee silmänsä, niin "fobistihan" siitä sitten tulee ja pahantekijä.

    Joo, kannattaa vihata suomalaisia ihmisiä, jotka ovat rikkinäisistä oloista huolimatta saaneet elämänsä järjestykseen ja ovat saaneet toiset ihmiset luottamaan itseensä. Sillähän se maa rakentuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ollut elämästäni viimeiset kolme neljä vuotta tekemisissä lastensuojelun ja lastensuojelun ja sijoituksen jälkihuollon kanssa, sanotaan että jos en viikoittain, niin kuukausittain. Tekevät erittäin hyvää työtä niillä resursseilla mitä heillä on. Empaattisia, hyviä ihmisiä, ja hieman toisella tavalla kuin nämä hyvinä esiintyvät hyveelliset ihmiset, joiden joukossa toki myös on hyviä ihmisiä.

      Poista
  10. Veikka Lahtinen ja Pontus Purokuru tiivistävät NV:n artikkelissaan millaisia ovat äärioikeistolaiset. Nyt kun olen seurannut viime päivät juttuja netissä, niin tämä luonnehdinta käy hienosti muuallekin:

    "Äärioikeisto (tähän voi kirjoittaa ihan muutakin, suom. huom.) yrittää kaapata kulttuurisen hegemonian tekemällä politiikkaa konflikteilla, esimerkiksi trollaamalla, maalittamalla, nöyryyttämällä, levittämällä meemejä, ratsastamalla vahingonilolla ja rakentamalla niin sanottuja epäkorrekteja poliittisia yhteisöjä."

    No niin, ihan viimeistä piirtoa myöten täyttyvät nämä ehdot kyllä siellä vasemmistopoikien omassakin leirissä. Jopa "epäkorrekti" puhe luonnistuu oikein hienosti. Puhutaan hirviöistä jne. lähtökohtaisesti. Tässäpä vastuullista puhetta ja sanankäyttöä... En silti kiistä, etteikö äärioikeistossa olisi aivan samaa, mutta kumpikin osapuoli ui ihan samassa paskavellissä.

    Tässä sinänsä kiinnostava juttu kokonaisuudessaan, ettei tule perspektiiviharhoja: https://nuorivoima.fi/lue/juttu/paras-hirvio-voittakoon-aarioikeisto-liberalismin-kulttuurisena-haastajana

    Minua ei kiinnosta taiteilijana tällainen - minua kiinnostaa kirjoittaminen ja havaintojen tekeminen.

    Länsimaat ovat todellakin kusessa muutamassa vuosikymmenessä, ja se minua kiinnostaa todella paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se mistä olen ollut melko tyytyväinen, on että en ole tavannut hirveästi persunaisiin kohdistuvaa etukäteispanettelua - joku raja sentään on ollut. Sen sijaan Laura Huhtasaari on jo ennestään pilallista tavaraa, joten mikäpä mätkiessä. Täytyy sanoa, että hän on kyllä keitellyt omat soppansa myös, että ei sikäli.

      Ymmärrän hyvin poliitikkojen arvostelun, koska he ovat julkisia henkilöitä ja henkilöivät monia voimia. Mutta heitä pitäisi kritisoida siitä mitä he ovat tehneet (mikäli ovat tehneet jotain väärin), ei siitä mitä he ovat esimerkiksi puoluekannaltaan tai maailmankuvaltaan tai mielipiteiltään.

      Saadut tuomiot, vaikka ne olisi kärsittykin, lyövät toki ihmiseen lopun iäksi leimansa. Näitäkin on sitten aika eri tasoisia. Ja kuten huomattu, esimerkiksi Halla-ahon tai Johanna Vehkoon kohdalla, kannattajat ja kaverit eivät tunnu piittaavan, vaikka sankari olisikin saanut jonkun tuomion - pikemminkin se nähdään epäoikeudenmukaisena.

      Poista
  11. Olen noihin artikkeleihin tutustunut minäkin.

    "Äärioikeisto (tähän voi kirjoittaa ihan muutakin, suom. huom.) yrittää kaapata kulttuurisen hegemonian tekemällä politiikkaa konflikteilla, esimerkiksi trollaamalla, maalittamalla, nöyryyttämällä, levittämällä meemejä, ratsastamalla vahingonilolla ja rakentamalla niin sanottuja epäkorrekteja poliittisia yhteisöjä."

    Tuohon lainausmerkkien sisään todellakin kannattaa kokeilla muitakin mahdollisuuksia.
    Korreloi todellisuuden kanssa hyvin niinkin. Vähintään yhtä hyvin.

    Epäkorrektiuskin on nykyään valitettavan tuttua myös kauniiden ja hyvienkin ihmisten puheissa. Kun argumentaatio siirtyy anaalin ja penaalin tasalle, on asetelma ihan selvä: ai, sinäkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ja tuo listahan ei päde vain joihinkin nettihäiriköihin vaan ihan jokseenkin tunnustettuihin tieteen ja taiteen tekijöihin ja aikamme ajattelijoihin...

      Poista
    2. Jokaisessa puolueessa ja ohjelmassa on omat naurettavuutensa ja heikot kohtansa - se on ilmiselvää! Juuri siksi tarvitaan monia puolueita, koska kaikista löytyy myös vahvuuksia. Minä nauran ihan mielelläni noille yleisille ristiriidoille, joita löytyy. Ja joskus tietenkin ihmisillekin, jotka niitä suu vaahdossa esittävät. Sen sijaan kokonaisen puolueen tai aateryhmän demonisointi on outoa, koska joka porukasta löytyy fiksuja ihmisiä. On lyhyemmän tähtäimen hyväntekijöitä ja on pidemmän tähtäimen hyväntekijöitä - aina ei eroteta, mikä on kunkin päämäärä, ja siitä syntyy vääriä arvioita.

      Poista
  12. Jos nyt ajattelen kahta kauheinta kriisiä eli ilmastonmuutosta ja väestönräjähdystä, niin vähänpä voimme tehdä niiden eteen, mutta kuitenkin jotain.

    Siitä olen samaa mieltä, että kumpaankin pitäisi Euroopan varustautua ja valmistautua, koska lähivuosikymmeninä rytisee. Se, miten selviämme esimerkiksi Afrikan nuorisopullistumasta ja pohjoiseen suuntautuvasta maahanmuutosta eli kansainvaelluksista, on ihan auki. Jos ihmiset lähtevät kymmenin tai sadoin miljoonin liikenteeseen, niin emme mitenkään selviä. Siinä ei auta talouden uusjako ja köyhäilykään.

    Eihän noihin kahteen isoon kriisiin ole muuta ratkaisua kuin pyrkimys hillitä globaalia lämpenemistä (todella monimutkainen yhtälö) ja saastuttamisen lopettaminen ja väestönkasvun nopea, jyrkkä, dramaattinen taittaminen. Muuten rytisee ihan joka tavalla ja varsinkin tuolla jälkimmäisellä tavalla ja miksei ensimmäiselläkin, jos seurauksena on ympäristön nopea muutos, johon ei ehditä sopeutua.

    VastaaPoista