maanantai 8. huhtikuuta 2019

Äänestin



Kävin äänestämässä aamulla fiksua nuorta naista, jolla on asiat ja arvot kohdallaan.

Koska huomattavan monet äänestävät suunnilleen noilla oletuksilla, joita itsekin käytin, ja ehdokkaissa on pilvin pimein fiksuja ihmisiä, joilla on samankaltaiset arvot kuin äänestäjällä itsellään, otin päätöksen pohjaksi lisäperiaatteen: äänestä ihmistä, jonka ottaisit mukaan autiolle saarelle sillä olettamalla, että tuon ehdokkaan panoksen ansiosta olisitte molemmat elossa vielä vuoden kuluttua.

Tällainen hauska "autiosaari"-detalji karsii nopeasti ehdokkaita, vaikka omassa tapauksessani listalle jäi muutama muukin mahdollinen valittava, sekä miehiä että naisia.

Suomen oloihin sovellettuna: ehdokas on kyllin nuori kehittyäkseen, edetäkseen ja oppiakseen uutta, mutta samalla riittävän kypsä ymmärtääkseen jotain syvällisempää siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja miten asioita hoidetaan niin että ne saadaan kestävälle tolalle.

Kuten kaikki tietävät, niin elämässä kuin autiolla saarella voi sattua mitä hyvänsä, mikä ei osu valintakriteereihimme ja ennakointeihimme. Noihin seikkoihin on vaikea vaikuttaa paitsi ehkä valitsemalla ihmisiä, jotka ovat tarpeeksi muuntumiskykyisiä ja realistisia selvitäkseen erilaisissa haastavissakin olosuhteissa.

Henkilökohtaisesti en kaipaa ketään jorisemaan iltanuotiolle jotain kädenlämpöistä yhteiskuntafilosofiaa, vaan olennaisempaa on saada nuotio syttymään illan viiletessä. Ajattelu seuraa tilanteesta ja tilannetta. Lämmön levitessä jäseniin syntyy varmasti myös keskustelua.







17 kommenttia:

  1. Hyvät perusteet.
    Itse äänestän käytännössä aina sunnuntaisin. Noin kello kymmenen paikkeilla naapuruston eläkeläisten kanssa:)

    Peruste tulee olemaan mahdollisimman realistinen kuva maamme ja Euroopan nykytilanteesta, ja sitä kautta myös lähitulevaisuudesta. Tuo muuntautumiskyky olisi kyllä ehdokkaalle oikein hyvä lisävaruste myös.
    Alanpa miettiä onko sitä mun ehdokkailla. Niitä on nyt harkinnassa noin puoli tusinaa.

    Mistä sitten tiedän kuka ”omistaa” realismin? Varmasti en tietenkään mistään. Mutta jos on valittava ihminen joka puhuu sata kertaa arvoista tai ihminen joka esittää kymmenen faktaa todellisuuden kehityssuunnista ja havainnollistaa niitä oikeilla numeroilla, otan jälkimmäisen.

    En rakasta lainkaan matematiikkaa, demografiaa enkä tilastoja enkä ole numeroihminen, mutta kaiken tämän joka suunnassa kimpoilevan ”arvopolitiikan” ja identiteettipolitiikan keskellä on hyvä selkeyttää asioita niiden todellisilla mittasuhteilla.
    Se käy realismista toistaiseksi.
    Varsinainen realismi on sitten toimintaa ja parasta mahdollista ongelmanratkaisua eri käytännön tilanteissa.

    VastaaPoista
  2. Äänestystilanne tuli tänään puskista, kun menin Dixiin hoitamaan muita asioita sinne asiointitoimistoon. Kun odottelin vuoroani palvelutiskille, vaalivirkailija tuli kysymään, tulinko äänestämään. No mikä ettei, ajattelin.

    Ehdokas oli jo niin vahvasti tehnyt vaikutuksen minuun pidemmällä aikavälillä, että tilanteessa oli helppo toimia. Hän on hyvin koulutettu ja realistinen kaikilla mittareilla, joita itse keksin.

    Autiosaari-kriteerin lisäksi toinen kriteeri mulle voisi olla: äänestä samalla tapaa fiksua tyyppiä kuin oma vaimo on eli konkretiassa kiinni oleva ihminen, käytännön töissä mutta mielessään isommassa kontekstissa elävä ja asioita ja merkityksiä kriittisesti ymmärtävä, ei vain tunteilla käyvä empaattinen ihminen, joka sekin on tärkeä ominaisuus.

    No, saapa nähdä millainen tilanne meillä on käsissä viikon sisällä.

    VastaaPoista
  3. Tämä on nyt vähän tyhmä kommentti, mutta jotakin kuitenkin.

    Katseltiin jälkikasvun kanssa Latela-ohjelmaa. Tyttö nauroi tyypeille, jotka kiroili, pukeutui "rennosti", puhui tyhmiä ja taivutteli metallista kuntoon vaikka minkälaisen romuauton.
    Nauroi ehkä koska käytännön osaamisessa ei ainakaan ollut omassa isässään nähnyt samaa.
    Kerroin että usko tai älä, että jos maailmassa tulee iso kriisi ja tämä tietokoneistettu aika ja pelleily joskus loppuu, niin juuri tuollaiset tyypit, latelat, on ykkösiä ja kingejä, eivät naurunaiheita. Heidän luokseen mennään hattu kourassa apua pyytämään eikä kukaan enää naura.

    Kellä puheenjohtajista olisi tuossa autiosaari-vertailussa parhaat metästys- ja kalastustaidot? Ja rakentamisentaidot?

    Tuo mitä sanoit konkretiassa kiinni elävistä ja ison kuvion samalla näkevistä on juuri noin. Jos on kaksi politiikkoa, yhtä hyviä ja ajattelevia isojen ajatusten kanssa, mutta toinen osaa ommella ja neuloa, metsästää ja rakentaa vaikkapa ulkohuussin, on valinta selvä.

    Puolueessa jota aion äänestää (ja joka on kai aika helppo arvata) on ehdolla nyt todellakin nuoria, kouluttautuneita, fiksuja ja realistisia naisia. Sellaisia olisi hyvä tukea. Jo pelkkien stereotypioiden rikkomisen vuoksi. Ja tyttölapsen isänä varsinkin.
    Hesarissa ihmeteltiin huonosti piilotetun huolestuneen sävyllä, miksi nuoret miehet ovat kääntymässä "oikealle"? (Vaikka oikeisto-vasemmisto -akselin kanssa on tässä ajassa niin ja näin mun mielestä.)
    Joku kommentaattori kysyikin oivasti, että miksi se että persujen äänestäjistä 70 prossaa on miehiä on ongelma, mutta ei se että vihreiden äänestäjistä 70 prossaa on naisia.
    Sanopa se.

    VastaaPoista
  4. Kun nyt vaalit otit puheeksi. Tämä Hesarissa julkaistu vaalibudjetti-juttu kertoo hauskan, toki aiemmista vaaleista tutun yksityiskohdan.

    "Eduskuntapuolueiden puheenjohtajista Antti Rinne (sd), Juha Sipilä (kesk), Jussi Halla-aho (ps), Pekka Haavisto (vihr) Li Andersson (vas) ja Sampo Terho (sin) ovat jo jättäneet vaalirahailmoituksensa.

    Suurin budjetti heistä on Rinteellä, joka käyttää ennakkoilmoituksensa mukaan vaaleihin 64 500 euroa. Koko summa on puolueelta tulevaa tukea, ja siitä yli kolmannes menee televisiomainontaan.

    Vastaavasti Jussi Halla-ahon budjetti on ilmoituksen tehneistä puheenjohtajista pienin, vain 307,52 euroa. Halla-aho kertoo Twitterissä rahojen menneen flaijereiden painatukseen.

    Juha Sipilän budjetti on 36 000 euroa, josta vajaa kolmannes tulee keskustajohtajan omasta pussista. Li Andersson ilmoittaa budjetikseen 30 800 euroa, Pekka Haavisto 26 940 euroa ja Sampo Terho 15 000 euroa."

    Kolkytdonaa kahisevaa on musta aika paljon. Varsinkin kun ottaa huomioon, että pj:t saavat muutenkin massiivisen julkisuuden. Vain yksi huoleton joukossa.

    VastaaPoista
  5. (No, ei tuosta henk.koht. vaalibudjetista pidä tehdä mitään isoa johtopäätöstä, äänestyspäätöstä ainakaan. Isommasta on kysymys. Onpahan vain joka vaaleissa yhtä hauska anekdootti.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jope, luultavasti Halla-ahon budjetti on isompi, jos lasketaan realistisesti kaikki, esimerkiksi pelkkä vaalikiertue, mutta luulenpa, että hän saa panokselleen aika hurjan vastineen verrattuna muihin.

      Toisaalta joitakin ehdokkaita rahoittaa isot liitot ja raha kiertää siellä uskomattomia reittejä (vrt. esim. Rinne) ja sidokset noihin ryhmiin ovat melkoiset.

      Poista
  6. On se noin.

    Ay on hyvä ja tärkeä, mutta kyllä se rahankierto siellä sen kautta monin eri tavoin on outo ja hämäräkin maailma.
    Paras esimerkki on se kuinka asumistuilla rahoitetaan esim. SAK:ta.
    Ammattiliitot omistavat maanlaajuisia vuoktataloyhtiöitä jotka korottavat vuokria vuodesta toiseen vapaiden markkinoiden tasolle ja asumistuilla, eli meidän kaikkien verorahoilla, mahdollistetaan kymmenille tuhansille ihmisille niissä asuminen. Eikä siinä mitään, mutta kun se raha päätyy ay:n aarrearkkuun ja esim. demarien vaalibudjettiin. Ja samaan aikaa puolue laulaa lauluaan eriarvoistumisesta.
    Äh.
    Paras ettei näitä edes ajattele, hah, sillä v-tus on v-mäinen olotila.
    Maailma on konkeloita täynnä. Täytyy ajatella, että kyllä ne kaatuvat ennemmin tai myöhemmin itsestään. Vaaleissahan on aina uusi vapaa mahdollisuus antaa painovoiman tehdä työtään.

    Viime aikoina Euroopassa politiikan painvoiman muutoksia on nähty eri puolilla. Ja kovasti maan "äidit" ja "isät" varoittelevat lapsiaan, että se on vaarallista peliä, jos näkökulma muuttuu, olkaa kilttejä lapsia, valitkaa taas meidät niin kuin ennenkin, me tiedämme mikä on kaikille parasta.

    -

    Loppukevennys. Katsoiko kukaan eilen Miki Liukkosta Nybergissä?
    En voi sille mitään että mulle tuli monessa kohtaan hänestä mieleen Matti Nykänen. Hyvällä tavalla. Ja tässä mielleyhtymässä ei ole mitään ivaa tai ironiaa, ei sinne päinkään. Hyvällä tavalla tuota mielleyhtymää tarkoitan.

    Olisipa kirjallisuus yhtä iso kansallinen juttu kuin joskus ennen, ei niin kauan sitten. Vielä vaikkapa Saarikosken aikana. Ei tarttis näitä vaaleja niin paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä (ja nyt vähän tuon myöhemmän kommenttini eteen): Mikissä ja Matissa on varmasti jotain samaa haavoittuvuutta ja rehellisyyttä myös. Minusta Matti on kaikin puolin hyvä paketti - ainoastaan väkivaltasekoilu loi ikävän varjon hänen elämäänsä - no se puolestaan juonsi varmaan alkoholin holtittomasta käytöstä ja se taas jostakin perusturvattomuudesta tms.

      Poista
  7. Persuista tulee mieleen ristiriita, että kritisoidaan hallitsematonta yms maahanmuuttoa mutta kannatetaan Suomen jäsenyyttä Natoon, jonka vaikutus erinäisissä sodissa on eräs suurista syistä miksi ko muuttoliikkeitä ylipäänsä valtoimenaan esiintyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jope, en ole Nybergin seuraaja mutta luin Miki Liukkosen haastiksen. Aidon oloinen kaveri, vaikka läträä turhaan alkoholilla, mikä pahentaa perusolotilaa. Luulen, että kirjallisuuden aika sellaisena ilmiönä kuin se joskus yhteiskunnassa oli on auttamatta ohi. Tämä ei tarkoita, etteikö ilmestyisi merkityksellistä kirjallisuutta, mutta se ei vaan välttämättä näy enää niin. Vaalijutut loppuvat onneksi tältä erää ja kohta ovat jo seuraavat - ja sittenhän se poliittinen elämä vasta alkaa!

      Jonimatti, mikäli olen ymmärtänyt, suhde Natoon on seikka, joka jakaa perussuomalaisia eniten. Ilmeisesti puheenjohtajakaan ei sitä kannata, ei ainakaan varauksetta vaan pikemminkin omaa puolustusta ja puolustusyhteistyötä muutoin.

      Esim. Syyria ja Irak ovat toden totta olleet myös "maailmansotia" yhden valtion sisällä!

      Poista
    2. Sanoisin silti että väestönkasvu on sotien ohella pitkäaikainen ja dramaattinen syy väestöliikkeille. Afrikassa esimerkiksi nuorisopullistuma ja massatyöttömyys infroiltaan muutoinkin sekasortoisissa valtioissa, joissa myös sotavoimat sotkevat tilanteita. Myös Euroopan tuleva turvallisuusuhka.

      Poista
  8. Kun tajusin vasta noin muutama vuosi sitten, että tulijat, nykyiset ja tulevat, joihin ilman muuta yritän suhtautua myönteisesti eivät tule koskaan loppumaan, jono on ja tulee olemaan ääretön, oli se eräänlainen tilanteen tajuamisen hetki.

    Edelleen haluan suhtautua jokaiseen maapallon rehellisyyteen pyrkivään asukkaaseen myönteisesti oli iho, uskonto tai asuinpaikka mikä maanosa tahansa, mutta ongelmia ei voida ratkaista miljoonien ja taas miljoonien, asuinpaikkaa vaihtamalla, itse asiassa niin ongelmia synnytetään vain lisää.
    Raja on vedettävä johonkin kohtaa oli se kivaa eli ei.

    Normaali, Euroopassa vuosikymmeniä jatkunut kansainvälisyys ja muuttoliike on ok niin kuin ennenkin, mutta massamuutot ovat vain monikertaistamassa ennestäänkin lähes ratkaisemattomia ongelmia.
    Ihan niin kuin Linkola on kirjoittanut jo 70-luvun alusta saakka.

    Eikä siihen Linkolaa tarvita keppihevoseksi, asia on jokaisen tajuttavissa.

    Syntyyvyydensäännöstely on maailman tärkein asia juuri nyt.
    Jos halutaan hiilineutraaliutta on haluttava väestönkasvun ydinalueilla yhden lapsen politiikkaa kunnes kasvu talttuu.
    En siis usko laihaan "lohdutukseen", että väestönkasvu päättyy noin vuonna 2100 kun maapallolla on yli 10 miljardia asukasta (joista eurooppalaisia alle 5 prosenttia).
    Jos tuo on hyvä uutinen hyville ihmisille, niin en ymmärrä mitään.
    Eikä tuossakaan vaiheessa kasvun loppumisesta ole mitään varmoja takeita.

    (Taisi taas sadannen kerran tulla todetuksi tämä asia, mutta tärkein asia maapallolla tällä vuosisadalla ansaitsee tullakin todetuksi.)

    VastaaPoista
  9. Niin, en usko että valtavista kansainvaelluksista, sikäli kun niitä lähivuosikymmeninä syntyy, ja uskon että näin käy, on kenellekään kovin suurta hyötyä. Toki hyötyjiä on aina, mutta he ovat tavallisten kuolevaisten yläpuolella. Olot muuttuvat epävakaammiksi, kuten on nähty jo näillä volyymeilla.

    Kansainvälisyys on aivan eri luokan juttu kuin kansainvaellukset, jotka syntyvät ihmisten hädästä, pakenemisesta ja monin tavoin ylläpidetyistä konflikteista ja valtapolitiikasta.

    Jos 2100 on tuo 10 miljardia - 12 miljardia ihmistä, niin tilanne on kyllä hankala. Siinä riittää sitten ajankohdan poliitikoilla visioitavaa. Eurooppalaiset 5 prosentin vähemmistönä ei kuulosta miltään unelmalta, mutta ehkä jotkut tykkäävät sellaisestakin.

    On kyllä jännittävä elää näitä aikoja - tuleepahan historiaa koko rahan edestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi tietenkin olla niinkin että eurooppalaisia on vaikkapa 1,5 mijardia, eli noin 12 - 15 prosenttia, mutta se on sitten ihan Eurooppa se. Näillä syntyyvys- ja muuttoluvuilla niitä joita pidetään kantaeurooppalaisina on se 200 - 300 miljoonaa ja loput ovat uusia.
      Ja tiedostan toki, ettei se ole monille mikään juttu.
      Ehkä ns. eurooppalaisen ihmisen aika on totaalisesti ohi. Vaistojen kadottaminen johtaa vain luonnolliseen matemaattiseen lopputulemaan.

      Poista
    2. "Vaistojen kadottaminen." Toiv. kukaan ei lue sitä negaation kautta. Tarkoitan vain yksinkertaisesti isomman populaation osaa haipuvine "vaistoineen", joka ei enää oikein lisäänny omassa ekologisessa lokerossaan eikä koe bioympäristöään omakseen, omaksi reviirikseen.

      Poista
  10. Halla-aho kannattaa Natoa mutta tosiaan näköjään Persuissa on hajontaa.

    VastaaPoista
  11. Joo, taisi olla Ylen haastattelussa muotoiltu, että "ideatasolla" H-a kannattaisi Natoa, mutta ei jättäisi hakemusta ainakaan nyt. Valtaosa persuista Nato-kriittisiä eli mentäisiin ikään kuin omilla ja lähiyhteistyöllä.

    Itse en ajattele sotilasliittoja ensisijaisesti hyvinä tai huonoina. Esimerkiksi jollekin Virolle Nato on mielestäni luonteva kumppani heidän turvallisuudentunteensa vuoksi. Mutta toisaalta: sotilasliitot myös lietsovat vastakkainasettelua ja aseteollisuus elää ja voi hyvin ylläpidettyjen konfliktien ansiosta. Toki niitä olisi paljon ilman Natoakin.

    VastaaPoista