sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Radikaali teko ilmaston hyväksi



Iltalehti kertoi tänään radikaalista teosta ilmaston hyväksi -- kyseessä oli synnytyslakko ympäristö- ja ilmastotekona. No, tätähän kohta puoli Suomea tekee, samoin monet muut länsimaat. Valitettavasti vastaava huoli ja ahdistus eivät ole levinneet kolmansiin maihin, joissa tuskin podetaan ahdistusta ilmastonmuutoksesta ja väestöräjähdyksestä, ainakaan näillä nimillä, vaikka konkreettisesti usein tunnetaankin planeettamme kaksi suurinta vitsausta jokapäiväisessä elämässä.

Länsimainen lasten synnyttämättä jättäminen on helppo tulkita paitsi ekologiseksi myös egoistiseksi teoksi. Monille on huomattavasti mukavampaa elää vain oman napansa ja tärkeänä pitämiensä asioiden ympärillä kuin ottaa toiset huomioon, yleensä vastuusuhteessa, joka jatkuu koko elinajan.

Oltiinpa tästä yksityisasiasta eli synnyttämättömyydestä mitä mieltä hyvänsä, minusta synnyttämättömyys on hyvä ympäristöteko, koska sillä on konkreettista vaikutusta, varsinkin jos se muuttuu globaaliksi käytännöksi. Mutta onko se radikaali teko?

Minusta paljon radikaalimpi ja eettisesti korkeammilla panoksilla pelattu teko olisi itsemurha vastauksena ympäristö- ja ilmastoahdistukseen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtynä se olisi kunnioituksen arvoinen ja vaikutuksiltaan paljon radikaalimpi kuin vapaaehtoinen lapsettomuus.

Uskoisin, että kaikki voittaisivat. Ympäristöaktivistin itsemurha = yksi ahdistunut ihminen vähemmän, yksi kuluttaja vähemmän, yksi ympäristöeettinen teko enemmän. Vähemmän puhetta, totaalisempia tekoja. Itsemurha olisi ympäristöeettisen ihmisen moraalin todellinen koetinkivi. Ja vielä kun nämä itsemurhat saisi globaaliksi ilmiöksi. Mikä haltijakummien armeija viitoittaisikaan tietä parempaan, vähäväkisempään tulevaisuuteen!

Vakava kysymys: Mikä estää materialistisen ihmis- ja maailmankuvan sisäistänyttä ihmistä, joka todella välittää ympäristöstä ja toisista ihmisistä, tekemästä itsemurhaa? Hän ottaa vastuun olemassaolostaan päättämällä sen; hän on vähintään kunnialaatan arvoinen esimerkki kaikille, jotka todella tahtovat pistää itsensä likoon. Jokainen ymmärtää, että hän lähettää vain omaan yksilölliseen olemassaoloonsa sitoutuneet atomit uuteen kiertoon.

Jos ihminen on valmis pidättäytymään sukunsa jatkumisesta ilmaston vuoksi, miksei hän olisi valmis lopettamaan oman elämänsä jatkumisen tai edistämään sen jatkumista toisessa materiaalisessa olomuodossa samasta syystä?

Niin, mitä tuumitte? Tämä vaatimaton ehdotukseni sopii tuskin kaikille, mutta varmasti joillekin.

Itse murhatyö kannattaa tehdä mahdollisimman ekologisesti ja siten että ruumiin tuhoutumisesta koituu mahdollisimman vähän päästöjä. Tämäkin aspekti on varmasti helppo laskea etukäteen ja luovuttaa asianmukaiset ohjeet niille, jotka jäljelle jääneen ruumiin viimeisistä vaiheista huolehtivat.

Ruumiin syöttäminen haaskana luonnoneläimille, kuten karhuille, ahmoille ja susille, tai merieläimille, kuten haille ja kaloille, tai sen sijoittaminen sieniviljelmän pohjaksi ovat varmasti varteenotettavia vaihtoehtoja. Itse harkitsisin nimenomaan noita luontoa välittömästi ravitsevia ja rikastuttavia toimia.






15 kommenttia:

  1. En ehkä osaa lukea ironian kerroksia tästä blogistasi, mutta selvää on että useissa ellei kaikissa tapauksissa itsemurha ei vähennä vaan lisää ahdistuksen ja ahdistusta kokevien määrää.

    VastaaPoista
  2. Jonimatti,

    itsemurha on hirveä tragedia läheisille, eikä se ole eettinen teko kuin ehkä olennolle, joka elää täysin materialistiselta pohjalta. Tämä oli satiiri: "vaatimaton ehdotus".

    VastaaPoista
  3. Näin päättelinkin vaan silti en osannut lukea. Se onkin kiintoisaa. Lukijan ristiriita tai diversiteetti.

    VastaaPoista
  4. No joo, periaatteessa asialliseen tyyliin mutta täysin överiksi - ehkä sellaisesta on vaikea arvata, mitä haetaan.

    Mutta: äärimmäinen ekologisuus ja ihmisen palauttaminen atomeiksi, joiden yhdistymisestä muodostunut tietoisuus, on enemmän tai vähemmän satunnainen ja merkityksetön hetki kahden pimeän välissä - miksei sitä voisi "toisten hyväksi" (suuren yhteisen hyväksi) lyhentää... Jos oikein loogiseksi ja ihmisystävälliseksi rupeaisi. Perheyhteydessä se olisi irvokasta, mutta aateyhteydessä, jossa tällaista yhteyttä ei ole, voisi teko luoda merkittävääkin kunnioituksen ilmapiiriä... No, ironia on hankalaa, ja ihmisen on vaikea ajatella oman olemisensa lopettamista äärimmäisen altruismin osoituksena.

    VastaaPoista
  5. Multa tosikkona myös ehdotus.
    Koska länsimaissa syntyvyys heikompi kuin sota-ajan ja populaatio matemaattisesti ja ihan oikeesti haihtuu suhteellisen lyhyessä ajassa Europessa niin rajat kiinni kunnolla ja nimenomaan tämän nykyisen romahtavan syntyvyyden kanssa, totaalisesti.
    Yksikään ei tule tänne, käskee synnytyslakkoliike nyt.
    Lisääntykää ja täyttäkää mantereenne muualla.

    Eurooppa on sillä tavalla parissa sadassa, muutamassa sadassa vuodessa ihmisistä täysin vapaa alue, jo vuonna 2100 väestö ei ole puoliakaan nykyisestä! Sudet, karhut, merikotkat jne. palaavat ja lisääntyvät kunnolla, maat ja kaupungit metsittyvät ja hiilipäästöt on varmasti nolla.
    Eurooppa kukoistaa faunassa ja florassa ennen näkemättömällä tavalla. Suurin piirtein kuin vuonna 20 000 eKr.

    Tämä em. on todellisesti looginen synnytyslakkolaisen päätepiste ja ideaali. Miksei se sitten halua tuota? Vaikka kuitenkin haluaa kuin.
    Lantio pitää pitää kiinni, mutta rajat kuitenkin (kuin lantio) auki.

    Oliko tää nyt sitten tosissaan vai ei, kaipa ei, mutta looginen se ainakin on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tuo kuvitelma toteutuisi, olisi sen huono puoli että maapallomme kymmenmiljardisoituminen ( ja siitä eteenpäin....) tapahtuisi joka tapauksessa Euroopalla tai ilman. Niin pieni on Euroopan kantaväestön merkitys ja osuus koko pallon demografiassa.

      No, sitä suuremmalla syyllä yksi autio manner olisi jylhä kuva.
      Ja jos se olisi Eurooppa niin sitäkin monitasoisemmin ja monimerkityksellisemmin.

      Poista
    2. Jope, hauskaa että keksit positiivisen utopian Euroopalle - paljon parempi kuin mun itsemurhaskenaario tai globaalin kommunismin tai markkinatalouskapitalismin tuholaineet.

      Poista
    3. Väestöräjähdys Afrikassa ja muualla tämän tietenkin pilaisi & niistä seuraavat kansainvaellukset, koska mitenpä vähällä väellä rajojamme vartioisimme... Mutta ainahan saa haaveilla monilajisesta ja vihreästä maanosasta!

      Poista
  6. Tuossa kirjoituksessa sanottiin että naiset menevät synnytyslakkoon koska päättäjät eivät toimi ajoissa. Ketkä päättäjät? Suomen, Euroopan? Vai tehdäänkö lapsia vasta sitten, kun Kiina ja muut ovat tulleet mukaan talkoisiin? Ja riittääkö sekään enää vakuuttamaan, että lapsenlapsillani olisi vakuus tulevaisuudesta? Mikä riittäisi? Riittäisikö mikään. Sanoin tyttärelleni että lapsettomana voit nauttia elämästäsi huoletta (ja vadtuullisesti kuitenkin, hän ei tietenkään lopeta vastuullusta elämäntapaansa vaikka vapautuu henkilökohtaisen huolen taakasta). Tyttäreni kun jättää synnyttämättä katsomatta siihen, mitä päättäjät tekevät. Hän ei usko minkään enää auttavan. Kyse tässä showssa on ripittäytymisestä, moraalisesta paineesta. (Uskooko muuten kukaan aidosti mahdollisuuksiimme? Vai toimimmeko vain, ettemme menetä sisiaalista uskittavuuttamme? Puheoikeuttamme?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli: Eikö tuo naisten synnytyslakko ole pelkkää poliittista retoriikkaa ja poseerausta, jos ehtona on vaikkapa suomalaisten päättäjien aktiivisuus? Eihän silloin ole taustalla aito kauhu vaan pelkkä älyllinen peli ja itsepetos. Ikään kuin meidän toimet muuttaisivat muka kaiken niin totaalisesti, että äkkiä lapsia voisi pelotta tehdä.

      Poista
    2. Minusta, siis aivan henkilökohtaisesti, tuntuu että tilanne ei ole enää hallittavissa esimerkiksi lämpötilan nousun rajoittamiseen 1,5-2 asteella - kaikkien pitäisi olla jo nyt täysillä mukana ja niin ei ole.

      Uskon kuitenkin että Eurooppa tekee hyvän tuloksen omalta osaltaan mutta se ei vain millään riitä, näin karusti asian näen. Täällä syntyvyys on jo muutenkin suhteellisen kestävällä eli laskevalla tolalla mutta todellinen pelikenttä on lukujen valossa muualla koska kasvun ja päästöjen volyymit ovat siellä, Kiinassa, Intiassa ja Afrikan mantereella. Yksin Euroopassa tekee todella tiukkaa päästä tavoitteisiin, mutta muualla näen mahdottoman tehtävän koska sopimukset eivät toteudu siellä olettaen että aikaa on noin 11 vuotta vuoteen 2030. Minusta tämä pitäisi myöntää rehellisesti ja valmistautua kohtaamaan erilainen maailma, jos ennusteet pitävät kutinsa. Tässä on aivan turha kenenkään poseerata omalla hyvyydellään, koska sillä on häviävä merkitys. Voi olla vain eettisiä velvoitteita mutta täytyy tajuta että niillä on lähes olematon merkitys isossa kuvassa.

      Poista
    3. Minysta on lähes runollisen surullista, että greta vielä puhuu tulevasta lapsestaan. Hänelläkin siis on vielä illuusio pelastuksesta. Itse olen aika onnellinen tyttäreni päätöksestä. Se on aidosti ahdistuksesta vapauttava päätös.

      Poista
    4. Noin voi perustellusti sanoa. Luultavasti ilmasto ei kuitenkaan käy niin mahdottomaksi, etteivätkö rikkaat pohjoismaalaiset voisi lisääntyä ja elää nk. hyvää elämää
      Itse ajattelen että kansainvaellukset tulevat rapauttamaan hyvinvointiyhteiskuntamme. Suomi on muutamassa vuosikymmenessä olennaisesti toinen paikka elää. Väkivaltaisempi, hallitsemattomampi, turvattomampi tavallisille kansalaisille, ihan kaikille.

      Poista
    5. Toinen pikka kyllä ja siksi tuo lapsettomuuskysymys on perusavinta olemisen kysymistä nyt.

      Poista
  7. Tämä on minulle ristiriitainen juttu. Jos suomalaiset eivät lisäänny enää - ja ymmärrän hyvin jos joku ei tahdo lapsia - tämä paikka täyttyy muualta tulevilla.

    Voi olla, että tulevaisuudessa jos ilmastonmuutos riepottelee nykyisin luonnonoloiltaan siedettäviä alueita, tänne saadaan yhteiskuntaa ylläpitämään kykenevää koulutettua väestöä, joka ottaa paikkansa yhteiskunnan kehittäjänä, mutta yhtä suuri on riski, että huonolla asioidenhoidolla tänne saadaan varsinkin seuraavan 4-8 vuoden aikana runsaasti lähinnä ihmisiä, jotka tulevat elatuksen ja sosiaaliturvan toivossa - täysin oikeutetusti, mikäli käyttävät tilannetta hyväkseen.

    Mikäli jälkimmäinen skenaario toteutuu, eikä siihen mene edes kovin pitkää aikaa mikäli meno jatkuu nykyisellään tai lisääntyy, elatuskuorma käy sellaiseksi, että hyvinvointipalveluja tuottava yhteiskunta on kalpea aavistus entisestä.

    Siinäkin maailmassa hyvin koulutetut ihmiset pärjäävät, mutta eihän se välttämättä ole mikään ihannetilanne.

    Parasta olisi, jos suomalaisilla olisi vielä tulevaisuudenuskoa ja halu kasvattaa jälkeläisiä. Meillä on monia mahdollisuuksia, joskin on myös uhkakuvia ja riskejä.

    En tiedä, onko tämä kenellekään mikään iso juttu, mutta noin 5 miljoonan kantasuomalaisen hävittäminen maan asuttajien enemmistöstä lisääntymättömyyden ja poismuuton vuoksi ei ole mikään kovinkaan kummoinen eikä edes pitkä proseduuri - muutamia vuosikymmeniä siinä kuitenkin menee. Jos näin tapahtuu, itse olemme kuitenkin kohtalomme tilanneet. Syitä on paljon, mutta eipä nykyinen elämänmuotommekaan juuri kannusta vastuunottoon ja lapsiperheen perustamiseen. Kyse ei ole pelkästään taloudesta vaan yleisistä näkymistä.

    Minä voin taloudellisesti ajatellen varmasti paremmin kuin koskaan, mutta kuvani yhteiskuntamme tulevaisuudesta yleensä ottaen alkaa olla melko synkkä. Tämä nyt vain yhden keski-ikäisen ihmisen vinkkelistä kirjoitettuna. Toivon, että riittäisi niitä ihmisiä, jotka yrittävät tehdä kaikesta paremman. Toki minäkin pyrin siihen, mutta jonkinlaisen synkkyyden reunustamia ovat toimeni silloinkin kun toimin asioiden hyväksi, jos en muutoin, niin nettoveronmaksajana, ainakin toistaiseksi.

    VastaaPoista