torstai 14. maaliskuuta 2019

Kaksi tapaa ohjata laivaa



Niin yhteiskuntaa kuin tieteellistä teoriaa on verrattu laivaan. Laiva purjehtii maailman merillä, ja pahinta mitä voi tapahtua on haaksirikko. Laiva kaipaa jatkuvaa korjaamista ja huoltamista, voidaan kai sanoa myös, että teknologista kehittämistä ja eteenpäinmenoa, jotta se ei uppoa ja jotta sitä voidaan ohjata eri oloissa, haastavissakin.

Kummallista on, että nykyversio valtion asioiden hoitamisesta, samoin kuin ajattelusta, on huomattavan usein porata lisää reikiä jo valmiiksi vuotavaan laivaan ja repiä laitoja alas, kun mielekästä olisi korjata ja vaihtaa rikkoutuneita osia. Ei olekaan ihme, että valtiomme näyttävät usein hullujen laivoilta, eivätkä teoriamme ja puheemmekaan paljon kummempia ole.

Platon tarkoitti hullujen laivalla yhteiskuntaa, jota ei ohjaa kukaan. Hauskaa, jaettavaa ja hullujen houreita riittää niin kauan kuin joku lauta vielä kelluttaa. Laivasta voidaan purkaa osia ja heitellä niitä aalloissa räpiköiville ihmisille, yhä useammille veden varaan joutuneille, mutta lopulta itse laivaa ei ole ja silloin kaikki ovat meressä. Alkaa taistelu olemassaolosta.






2 kommenttia:

  1. Kun lukee some tms. keskustelua siellä vilisee tutkimuksia pilvin pimein. Varsinkin yhteiskunnallisia asioita käsitellessä. Ongelma on se, että netistä jokainen löytää melkeinpä mille tahansa käsitykselleen tutkimuksen, joka vahvistaa kantajansa kannan, mielipiteen. Tutkimuksia on nykyään kuin meren hiekkaa.
    Sama vaiva on nykyään mediassakin.
    Tutkimusklikkaus-viihde on päivittäistä ja sitten maailman twitterkansa linkkaa sitä toisilleen.
    Mielestäni tälläinen toiminta ei anna varmuutta siitä, että tutkimusvinkkaajalla on aina välttämättä kovin tieteellinen maailmankuva.

    No, hyvä että tieteeseen uskotaan, mihin muuhunkaan yhteiskunnallisissa asioissa, mutta tieteen erottaminen helposta tieteestä ja tutkimusmassasta on vaikeaa ja tieteestäkin voi ottaa vain rusinat pullasta.

    Viime aikoina on ollut myös lukuisia hassunkin läpinäkyviä esimerkkejä siitä, että maan arvostetuin lehti otsikoi ja valikoi joskus tiedeuutisia kauniisti sanottuna mielensä mukaan. No, sellaista tämä kai on. Omakin vastuu lukijalla on. Pitääpä ainakin hereillä tämä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tarkkana saa olla kaikkialla ja jatkuvasti punnita myös omaa tiedonmuodostusta. Media ei ole eikä kenties ole koskaan ollutkaan täysin läpinäkyvä tai neutraali, vaan sillä on omien rajausten ja priorisoinnin myötä tärkeä rooli tiedon suuntaajana ja vaikuttajana.

      Ihmiset ovat tosiaan tällä hetkellä rusinat pullasta -tyyppisessä tilanteessa, koska tietoa on niin valtavasti. Kunkin mielenterveyden kannalta on mielekkäintä omaksua ja etsiä tietoa, joka vahvistaa omaa maailmankuvaa. Luulen, että tähän individualistiseen tiedonmuodostamiseen ja pienten ja suurempien yhteisöjen omaan tietopohjaan voi hävitä paljon siitä potentiaalista, jolla saataisiin aikaan yhteisiä tärkeitä päätöksiä.

      Olen pessimistinen sen suhteen, että tulevaisuudessa näkisimme yhtenäisiä ja yhteen hiileen puhaltavia valtioita ja kansainvälisiä hankkeita. Kun kasvun rajat ja seuraukset tulevat vastaan, tilanne muuttuu konkreettisestikin astetta hankalampaan suuntaan.

      Voi kunpa olisin tässäkin asiassa väärässä. Nimimerkillä Pessimisti ei pety.

      Poista