maanantai 18. maaliskuuta 2019

Ajatus pohjoisesta kaupungista




Suomen väkimäärä vastaa suurehkon kaupungin väkilukua, ei edes suurkaupungin väkimäärää. En tiedä, tuleeko monikaan ajatelleeksi asiaa, kun miettii tai esittää omia yhteiskunnallisia kantojaan ja ajatuksiaan siitä, mitä kaikkea tämän kaupungin pitäisi kyetä tekemään.

Joku varmasti ajattelee, että tällainen kaupunki on aivan riittävän kokoinen näin pohjoisessa ja vaativissa luonnonolosuhteissa elämiseen, mutta on kuitenkin hyvä, että tällainen kaupunki on olemassa ja että se on halunnut olla olemassa.

Paljon on niitäkin, jotka ajattelevat, ettei tällaisen historiallisesti paikallisen kaupungin olemassaolo ole itseisarvo. Ne yhteisöt, kodeista lähtien, ne uskomukset ja suhteet maahan, jotka tuossa kaupungissa vallitsevat ja ovat vallinneet ja ajan saatossa muodostuneet, voisivat olla yhtä lailla aivan toisia, esimerkiksi niitä, jotka vallitsevat aivan toisissa oloissa ympäri maailman. Nämä monet uskovat, että tuon pohjoisen ja monen vastaavan kaupungin historia voitaisiin kirjoittaa alusta, sopeuttaa suurempien, omilla alueillaan elinkelvottomien tai hajotettujen yhteisöjen kasvualustaksi, tulevien ja jo alkaneiden kansainvaellusten hyväntahtoisiksi siirtoalustoiksi.

Niin, tällaisia ajatuksia ja monia muitakin vilisee tässä pohjoisessa kaupungissa, joka ei ole edes suurkaupunki*, tänäkin maanantaiaamuna, kun päivä alkaa valjeta ja ihmiset liikkuvat kaduilla kuka mihinkin.


*Ei Suomi tietenkään ole kaupunki, mutta on kuitenkin pian yhä enemmän muutaman alueen ja kaupungin keskittymä. Välissä paljon vihreää metsää, vettä ja peltoja.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti