sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Jatkoa eiliseen keskusteluun



löytyy tästä, Iltalehden näkökulmassa Olli Pusa. Tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa, ja usein sitä tehdään tietoisin poliittisin rajauksin, jotka perustelevat lähinnä päätöksiä, jotka tuntuvat nykyhetken politiikassa hyviltä:

"Eläketurvakeskus julkaisi uuden päivityksensä Suomen eläketilanteesta 2050-2085. Nyt ETK ennustaa järjestelmän ajautuvan vaikeuksiin 2050 jälkeen.
Pari vuotta sitten tehdyssä ennusteessa arvioivat järjestelmän rahastojen kasvavan loputtomiin, vaikka eläkeindeksiksi olisi otettu ns. puoliväli-indeksi. Millaisenhan tuloksen arpovat parin vuoden päästä?
En tiedä mitään muuta maata maailmassa kuin Suomi, jossa tuollaisilla 60-70 vuoden päähän ulottuvilla ennusteilla päätetään esimerkiksi seuraavan vuoden indeksikorotuksista. Se on röyhkeä tapa sivuuttaa normaali päätöksenteko. Teknokraatit julistavat heillä olevan kristallipallon, joka yksin tietää totuuden ja sen mukaan pitää kaikkien toimia.

***
Eläkemenojen ennustaminen on aina vaikeaa ja epävarmaa. Niin se on ollut historiassakin.
Esimerkiksi Suomessa perustettiin niinsanottu vanha kansaneläkejärjestelmä 1937. Siinä jokainen säästi eläkettä omalle tililleen. Rahoja ei saanut lainata valtiolle.
1939 alkoi sota, joka jatkui vuoteen 1945. Valtio lainasi rahat sotatalouden tarpeisiin, ja inflaatio tuhosi niiden arvon. Suomen väkiluku oli 1945 pienempi kuin nykyään. Sodan takia 100 000 ihmistä oli hävinnyt työvoimasta kuoleman vuoksi ja toinen mokoma invalidisoitunut.

***
Viisi vuotta myöhemmin maassa oli satoja tuhansia suurten ikäluokkien lapsia. 1956 eläkejärjestelmä julistettiin konkurssiin. Siihenkö se elämä muka loppui? Ei yhteiskunnan tehtävänä ole sopeutua eläkejärjestelmään. Nykyisten ennustajien kuvitelmat maailman kehityksestä tuntuvat enemmänkin naiiveilta.
Matala syntyvyys on toki ongelma. Tietysti ensin pitää kysyä, miksi sitä on tahallaan ajettu? Syyllistetään lapsia ja nuoria maailman tuskasta.
Paljon kuulee kommentteja, etteivät suomalaiset voi hankkia lapsia, koska maailman väestönkasvu, ilmaston muutos… Sitten ihmetellään, että kansakunnan itsetuhoinen käytös toteutuukin.

***
Ennusteet tulevaisuudesta ovat arvoitus ja niiden epävarmuuksia ei pystytä hallitsemaan. Syntyvyyden kehittyminen on muuttuva asia, on ollut sitä aina. Toki siihen voidaan tarkoitushakuisesti vaikuttaa. Siksi tuollaiset pitkän tähtäimen ennusteet ovat asiantuntijoiden analyysivälineitä, eivätkä tämän päivän politiikan ohjenuora.
Helsingin Sanomat tarttui ETK:n ennusteeseen ja julisti, että Suomeen tarvitaan 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa 30 vuodessa. Vaatimus oli hieman pienentynyt Jyrki Kataisen möläytyksestä 2008, jossa vaadittiin 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2020 mennessä. Sylttytehdas ja motiivit molemmille lienevät sama.

***
Maahanmuuton ongelmana on Suomen talouden kompurointi. Ei pystytä pitämään edes omia koulutettuja nuoria Suomessa kilpailukykyisten työpaikkojen puuttuessa. Lukumäärätappiota paikataan tuomalla halpatyövoimaa ulkomailta. Eläkejärjestelmän rahoituksessa kuitenkin ratkaisevaa ovat eurot eivät lukumäärät. Halpatyövoima ei järjestelmää pidä pystyssä.
Suurelta osin maahanmuutto Suomeen on ollut humanitaarista maahanmuuttoa. Sen vuosikustannukseksi on äskettäin arvioitu 3 miljardia vuodessa. Sillä rahalla korjaisi valtavasti eläkejärjestelmänkin tilannetta. Suomen eläkejärjestelmä maksuineen ja menoineen on osa julkista taloutta ja osa veroastetta.

***
Jos maahan tuotetaan suuret määrät halpatyövoimaa, mitä me teemme sillä 10-15 vuoden päästä? Jo nyt on näkyvissä, että tekoäly tulee poistamaan suuren osan halpatyövoiman tarpeesta. Tällaisesta työvoimasta meille jää vain valtavat määrät elätettäviä entisiä halpatyövoimalaisia.
Ylipäätään meillä ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, mitä on työelämä 30-50 vuoden päästä. Sen ennustaminen tämän päivän kuvitelmilla on arvailevaa tutkimusta, mutta sen sokea käyttö poliittisessa päätöksenteossa on suuren luokan typeryyttä.

***
Työperäinen maahanmuutto toimii silloin kun se perustuu luonnolliseen työvoiman tarpeeseen. Siis olennaista on se, että Suomeen syntyy korkeaa osaamista ja koulutusta vaativia työpaikkoja yrityksiin, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Se, että näin ei ole tapahtunut, on osaltaan työeläkejärjestelmän ja sen vallankäyttäjien vika.
Alun perin eläkejärjestelmän piti rahastoillaan turvata tätä prosessia. Nykyään siitä ei enää piitata. Eläkejärjestelmä on imenyt Suomen taloudesta yli 200 miljardin rahastot ja siitä on muodostunut omituinen Suomen talouden valtakeskus. Jos järjestelmä ei ole pitänyt huolta tulevaisuudestaan, onko koko eläkejärjestelmä nyt oikeissa käsissä?

***
Monet huokailevat, etteivät lapsemme tule saamaan minkäänlaista eläkettä. Mitään sellaista ei ole näkyvissä. Sen sijaan heillä on yksi meidän aiheuttamamme ongelma: he elävät huomattavasti vanhemmaksi kuin meidän sukupolvemme. Sen seurauksena he joutuvat työskentelemään vanhemmiksi.
Se vaikuttaa tehokkaasti eläkerahojen riittävyyteen, kun eläkettä saavien määrä pienenee samalla kuin eläkemaksujen maksajien määrä kasvaa. Ehkä joskus ETK:kin tunnustaa tuon ennusteissaan?
Nyt esiin tulleet seikat eivät puolla mitään katastrofia eläkejärjestelmässä. Sen sijaan pitää esittää kaksi hallintoa koskevaa kysymystä. Onko eläkejärjestelmän hallinto nyt oikeissa käsissä, jos sen valtiaat eivät osaa tai halua miettiä asioita laajemmin kuin lyhyen tähtäimen valtapolitiikka? Pitäisikö Eläketurvakeskus siirtää valtion virastoksi? Tehtäisiin siitä viranomaisten väline eläkejärjestelmän valvontaan sen sijaan että se on eläkejärjestelmän propagandaväline."
Kirjoittaja Olli Pusa on yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiaaliturvapolitiikan dosentti ja vakuutusmatemaatikko.

9 kommenttia:

  1. Ihan samat pointit tuli keskustelussamme esiin. Todellisuus on siis hahmotettavissa ketä vain se kiinnostaa. Siihen kyllä tarvitaan vähän kiinnostusta asioiden mittasuhteisiin ja yksinkertaisimpiin tunnuslukuihin.

    Toki "arvopuhe" ja arvoposeeraus on varmaan someseksikkäämpää.

    Halpatyövoimatuonti ei korjaa mitään, kuvio käy vain entistä hankalammaksi.

    VastaaPoista
  2. (Muuten olen vietellyt tänään "vapaapäivää maailmasta" liikkumalla lukemalla Pekka Tarkan hienoa Onnen Pekkaa. Siinä on muuten "hauska" kohta joka sijoittuu noin vuoteen 1953, jossa nuorukaiset Linkola ja Tarkka keskustelevat. Linkola on jo kiinnostunut.... numeroista. Kauhistelee silloista maapallon väkimäärää, joka silloin noin 2,5 miljardia. Oli pakko nauraa, hyväntahtoisesti.)

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Tuossa Pusan jutussa tulee myös esiin se ETTÄ eläkkeensaajien määrän pieneneminen vaikuttaa myös niiden riittävyyteen, positiivisesti.
    Kuten tuossa edellisen päivityksen kommentteissa tuli esiin, en itse ole pitänyt vähään aikaan eläkepelottelua relevanttina.

    Se on vain, osittain ainakin, yksi lobbausargumentti, jolla minimipalkkaporukkaa perustellaan maahan tarvittavaksi.

    Ja kuten totesin, ei matalapalkka-alojen ihmisten palkoista ole eläkekertymälle ratkaisuksi senkään vuoksi, koska joutuvat olemaan valitettavasti myös monenlaisten tulonsiirtojen kohteena koska niillä palkoilla mistä talouseliitti haavailee ja jolla perusteella se kuumeisesti haluaa työvoimareserviä tänne ei täällä elä. Ei varinkaan pk-seudulla.

    Toinen samanlainen lobbaus taitaa olla puhe lähihoitajien loputtomasta tarpeesta.
    Hoitajien työolosuhteet ja palkkaus paremmalle tolalle, niin johan alkaa löytyä hyviä työntekijöitä jo nyt täällä olevista.

    (edellisessä merkitysvirhe mulla)

    VastaaPoista
  5. Ymmärrän humanitaarisen avun ja maahanmuuttopolitiikan tietyssä rajassa, mutta entä jos miljardit satsattaisiin tukemaan innovatiivisia suomalaisyrityksiä ja järjestettäisiin asioita niin että koulutuksesta ei leikata ja tuettaisiin omien nuorten työllistymistä ja estettäisiin kaikin keinoin aivovienti - ja tehtäisiin Suomi houkuttelevaksi huippuosaajille. Ei tarvitsisi puhua yli miljoonan maahanmuutosta. Pahinta on että monella suomalaisnuorella ja vähän vanhemmallakin tuntuu tie nousevan kotimaassa pystyyn vaikka osaamista olisi. Minusta olisi helpompaa korjata kuin pistää pakka levälleen massiivisin ihmissiirroin vieläpä kun nykymuotoinen siirtolaisuus ei ole enää aidosti työperäistä edes puolittain.

    VastaaPoista
  6. Järkevän kokoinen humanitäärinen apu pitää tietenkin hoitaa, se on ihan itsestään selvä, mutta se mikä on menossa ja tulossa, edistetty massamaahanmuutto, on kokonaan toinen juttu. Perusteet yllä eli mm. muuttajien ihmisarvo.

    Emme pidä muutenkaan hyvänä ajatusta, että kulutetaan Maa loppuun ja lennetään seuraavalle planeetalle. Miksi se sitten olisi hyväksyttävää maan pinnallakaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On hyvä lähteä siitä, että ei ole mitään toista planeettaa, jossa voisimme ihmiskuntana tai edes jonkinkokoisena merkittävänä yhteisönä asua - luonnonlait ovat sitä vastaan. Meillä ei ole kuin tämä planeetta, ja sen ylläpitämiseen pitäisi tarttua. Väestönsiirrot ei ole ratkaisu ongelmaan, koska se vain siirtää katseen ja mahdollisuudet pois asioihin tarttumisesta.

      Poista
    2. Juuri noin, mutta samaan tapaan oman syntymämaan kuluttaminen tai epäonnistuminen halutaan ratkaista sillä että siirrytään vain eteenpäin, sinne missä on vielä ehkä enemmän tilaa ja enemmän fyffee. Ja globaaliekonomia suorastaan kehottaa.

      Toki yksilönä ymmärrän hyvin maastamuuton inhimilliseltä kannalta.
      Meillä on tytön kanssa huvina ruokapöydässä miettiä mihin maahan voisi muuttaa ja millä perusteella. Siinä tulee samalla paljon merkittäviä asioita esiin.

      Poista
    3. Joo, olen minäkin joskus lapsille leikilläni sanonut, missä vaiheessa kannattaa suunnata Yhdysvaltoihin (siellä paljon sukua) tai Kanadaan - itse ajattelin jäädä loppuun saakka Suomeen, mutta jos kaikki menisi hienosti niin sinne karhun kartanolle eli korpeen niin pitkiksi aikoja kuin suinkin mahdollista. Tuhotun maan taktiikalla ei elämässä pitkälle pötkitä (eli kun kalutaan maa puhtaaksi ja siirrytään seuraavaan paikkaan - no, ei tilanne ole aina noin karikatyyrinen).

      Poista