sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Ilmastopaniikista



Vielä nopeasti muutama kokoava sana ilmastonmuutoksesta ja ilmastonmuutospaniikista.

Onko aihetta paniikkiin? Riippuu siitä, mitä tarkoitetaan.

Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen ja ympäristön likaantuminen ovat erittäin huolestuttavia ilmiöitä, ja ne on saatava loppumaan.

Ympäristön pilaantumiseen voimme luultavasti vaikuttaa yleisesti ottaen tehokkaammin kuin ilmaston lämpenemiseen, koska jälkimmäiseen on vaikuttamassa niin moni muu vaikeasti laskettavissa oleva seikka ihmistoiminnan lisäksi, vaikka esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttö on todistetusti haitallista ja kiihdyttää ilmakehän lämpenemistä.

Henkilökohtaisesti: Minusta paniikkiin ei pidä mennä kahdesta syystä.

Ensimmäinen on psykologinen. Paniikissa oleva ihminen ei toimi järkevästi: kannattaa välttää paniikkia niin pitkään kuin mahdollista, jotta säilyttää toimintakykynsä. Tähän eri yksilöillä ja yhteisöillä on toki eri valmiudet.

Toinen on rationaalinen ja eettinen. Ihminen tekee sen minkä voi eli toivon mukaan parhaansa. Jos siitä huolimatta tilanne ei muutu tai menee huonommaksi, voi tuntea hyvää omaatuntoa siitä, että on kuitenkin tehnyt parhaansa ja pitänyt elämäntapansa kunniallisena ja muita, myös luontoa, kunnioittavana. Rationaalisesti ja eettisesti toimiva ihminen kykenee myös muuttamaan toimintaansa tilanteen edetessä eli torjuu, valmistautuu, varmistaa ja ennakoi. Paniikissa tällaista ei  tapahdu. Paniikissa ihminen ja yhteiskunta helposti lamaantuu, säntäilee sinne tänne tai laskee elintoimintonsa tilaan, josta ehkä sitten tosipaikan tullen ei niitä saa enää ylös.

On tietenkin eri asia, puhutaanko yksilöstä vai yhteisöstä. Yksilölle paniikkitila on haitallinen, ja sitä se on myös yhteisölle, mutta onneksi kaikki menevät harvoin paniikkiin yhtä aikaa. Täytyy olla ja onneksi on niitä, jotka etsivät keinoja, ja heihin tulee panostaa niin paljon kuin mahdollista -- he pelastavat mahdollisesti nekin, jotka ovat paniikissa.


*

Minusta suomalaisilla on paljon tehtävänä oman kulutus- ja hiilijalanjälkensä siistimiseksi ja muuttamiseksi. Joitakin tosiasioita tulee kuitenkin ottaa huomioon eli asettaa asiat mittasuhteisiinsa. Elämme pohjoisessa, ja täällä asuminen vaatii suhteessa moneen muuhun planeetan alueeseen runsaasti energiaa: pelkästään asuntojen lämmitys 6-7 kuukautta vuodessa vaatii valtavasti energiaa. Näin pohjoisessa asuu koko planeetan väestöstä häviävän pieni määrä ihmisiä, muistaakseni noin 15-20 miljoonaa ihmistä kaikista 7 miljardista.

Jokainen voi havaita kylmän ympäristön vaatiman energiavasteen sähkölaskussaan, vaikka eläisi kuinka nuukasti. Sähkölasku on näin etelässäkin joulu-maaliskuussa korkea, vaikka mitä tekisi. Pohjoisemmassa voidaan puhua loka-huhtikuusta. Myös etäisyydet ovat maassamme suhteellisen pitkiä. Jos aikoo yhtään liikkua, siihenkin tarvitaan energiaa.

Näitä tarpeita tai ongelmia korjaavat puhdas energiantuotanto ja elintapojen muutokset eli suoraan sanoen karsiminen ja niukentaminen, mikä voi tarkoittaa myös liikkumisen vähentämistä ja järkeistämistä ja vähäpäästöisempiä kulkuneuvoja.

Energiantuotannon muotona tuuli- ja aurinkovoima eivät riitä kattamaan irtiottoa fossiilisista, varsinkaan näin pohjoisessa. Tarvittaisiin ainakin aluksi myös lisää ydinenergiaa, vaikka se ei aivan ongelmatonta olekaan, mutta valvotuissa ja Suomen kaltaisissa geologisissa olosuhteissa kuitenkin erittäin turvallista. Vesivoima on minusta ongelmallista luonnon monimuotoisuutta ja vesiekosysteemejä ajatellen. Myös laajoja ja monimuotoisia metsä- ja suoekosysteemejä tulisi voida pitää yllä ja suojata.

Yksi mielenkiintoinen ja spekuloitava seikka on, että jos olisimme lähteneet ajamaan ydinvoimaa 1980-luvulla ja panostaneet sen tekniseen kehittämiseen ja turvallisuuteen, olisimme luultavasti olleet jo pitkään hiilineutraali valtio, joka vie innovaatioita muuallekin.

Näin ei nyt kuitenkaan ole. Kannattaa miettiä, millaiset poliittiset prosessit ja tahot ovat estäneet tämän kehityskulun. Sama kuvio on monessa muussakin Euroopan maassa. Toki meillä on varottavia esimerkkejä, kuten Neuvostoliitto, joka ei halunnut pitää huolta ydinturvallisuudesta, mutta puhunkin nyt ydinvoimasta, jossa ovat turvallisuusaspektit kunnossa.

Jos yksittäinen ihminen tahtoo miettiä, miten vähentää tehokkaasti hiilijalanjälkeään, kannattaa lopettaa tuotteiden tilaus kiinalaisista, yhdysvaltalaisista ja muista verkkokaupoista maailman toiselta puolelta, jättää lentäminen ja vähentää yksityisautoilua, lihansyöntiä sekä suosia läheltä saatavaa ruokaa kaukaa tuodun sijaan. Tästä syntyy aidosti globaaleja vaikutuksia, mikäli toimijoita on paljon.


*

On laskettu, että suomalaisten elämäntapa vaatisi joillakin parametreillä 3,6 maapalloa, mikäli kaikki maailman 7 miljardia ihmistä eläisivät kuten me. Onneksi näin pohjoisessa elää vain murto-osa planeetan ihmisistä -- huoli menee sikäli ainakin nykyisissä olosuhteissa hiukan ohitse.

Silti tässä paljastuu tärkeä näkökulma: Olisi hyvä ymmärtää, että on valtava ilmastoteko, mikäli pohjoista pallonpuoliskoa ei kuormiteta asumisella nykyistä enempää, pikemminkin suunnan tulisi olla laskeva. Suurta energiankulutustamme selittää pitkälti sähköistetty yhteiskunta, mutta myös ja ennen kaikkea pohjoinen sijaintimme. Kaikkea ei kuitenkaan voi selittää sijainnilla, vaan elämme esimerkiksi Pohjoismaissa materiaalisen yltäkylläisyyden ja kuluttamisen yhteiskunnissa. Turhaa ympäristön kuormitusta on liikaa.


*

Yksi etu meillä on puolellamme: jos maailman syntyvyys olisi globaalisti suomalaista tai yleiseurooppalaista luokkaa, ei mitään nykyisen kaltaista ilmasto-ongelmaa edes olisi ja maaplaneetan tulevaisuus näyttäisi turvatulta. Olikohan niin, että mikäli koko planeetan asumiskelpoiset alueet olisi kansoitettu suomalaiseen tapaan, maailman väkiluku olisi noin 1,4 miljardia. Sehän tarkoittaisi valtavaa luonnonparatiisia!

Koska maailman väkiluku pikemminkin räjähtää kasvuun kuin supistuu, on ilmastonmuutoskamppailu globaalisti ajatellen rampautettu jo lähtökuoppiinsa.

Kiina on saanut väestönkasvunsa kuriin ja laskuun, mutta on suuri saastuttaja liikaa vanhaan, fossiilisiin polttoaineisiin palautuvalla teknologiallaan, ja esimerkiksi Intia on valtava saastuttaja ja ympäristön sotkija, vaikka siellä ei kulukaan energiaa samaan tapaan kuin Suomessa per asuja: ympäristö on vähemmän energiaintensiivinen ja väkeä on aivan tolkuttomasti. Ihmiset kuitenkin asuvat käytännössä monin aluein roskien ja palavien avotulien ympäröiminä. Keskiluokkaistuvasta väestöstä tulee suuren väestönkasvun kehitysmaissa ja jo valmiiksi valtavan populaation Kiinassa yhä uusia kuluttajia.


*

Ilmastonmuutoksen torjunnan yksi keskeisimmistä kehittämisalueista olisikin väestönkasvun voimakas hillintä. Siihenkään emme voi tehdä suomalaisina määräänsä enempää, mutta voimme esimerkiksi suunnata kehitysapua niin, ettei se mene diktatuurien ja niiden johtajiston luksuselämän tai kustannustehottomien avustusverkostojen ylläpitoon vaan ehkäisyneuvontaan ja naisten ja lapsien kouluttamiseen. Näihin seikkoihin voimme vaikuttaa niin yksilöinä kuin poliittisesti ja järjestöissä.


*

Summa summarum: suomalainen ilmastonmuutoksesta huolestuja voi tehdä henkilökohtaisesti paljon, muuttaa omia valintojaan ja elämäntapojaan. Globaalisti ja poliittisesti vaikutuksemme on pieni, lähes olematon, koska osuutemme maailman väestöstä on suunnilleen sama kuin monella suomalaisella on perjantai-iltana alkoholia veressään eli 0,75 promillea.

Toki eurooppalaisella yhteistyöllä saadaan aikaan paljon tai ainakin jonkin verran, riippuu hieman näkökulmasta -- Euroopan osuus maailman hiilidioksidikuormituksesta on suunnilleen 10 prosenttia ja luultavasti siitä laskee pikku hiljaa -- osin eurooppalaisten omasta ansiosta mutta valitettavasti pääosin siksi että muualla saastutetaan yhä enemmän.

Tulevaisuus näyttää ilmaston lämpenemisen kannalta nykyisiin tavoitteisiin nähden koko lailla pelatulta peliltä, koska yhteisen ilmakehän asiaa eivät hoida kaikki maailman maat eivätkä riittävästi edes ne maat, jotka olisivat avainasemassa valtavilla tuotanto- ja kulutusvolyymeillään, mutta myös mahdollisuuksillaan. On varustauduttava suuriin muutoksiin ja huoltovarmuuteen. Se ei onnistu paniikissa.

Paniikin sijaan suosittelen omien elämäntapojen tarkastelua ja muutosta, poliittista aktiivisuutta, mutta ennen kaikkea monipuolisten kansalaistaitojen hankkimista ja taitoja selviytyä monenlaisissa ympäristöissä.

Tulevaisuus ei näytä ainakaan lyhyellä tähtäimellä eli vajaan sadan vuoden aikaikkunassa kovin valoisalta, ellei jokin todella suuri väliintulo -- lähinnä luonnonkatastrofien tai panepidemioiden muodossa, tuskin kuitenkaan nopean sivistyksen ansiosta -- murra nykyistä elämäntapaamme ja väestönkasvua ja pakota meitä aloittamaan edes hieman toisesta kohtaa.





6 kommenttia:

  1. (Tällä kertaa multa vain ihan lyhyt kommentti: Se taitaa olla nyt hahmotettuna pääpiirteittäin tässä. Muutamalle ihmiselle ainakin suosittelen tätä yhteenvetoa luettavaksi.)

    VastaaPoista
  2. Oli pakko panna tämäkin "paperille", vaikka en ole asiantuntija. Tätähän voi kehitellä vaikka kuinka, terävöittää, monipuolistaa.

    Tänään tein muuten vaalikierrosta Tikkurilassa, kun satuin huudeilla olemaan muutenkin. Prisman edestä Tikkuraitilta hain SDP:n Antti Lindmanilta Lambi-nenäliinapaketin, hänen kojullaan oli ihmisiä noin kolme, vaihdoin muutaman sanan ja kävin myös vasemmiston kojulla.

    Li Anderssonin hieno plakaatti läpätti tuulessa, mutta Vantaan vasemmisto oli linnoittautunut kojuunsa eikä kukaan tullut puhumaan minulle, vaikka olin suorastaan tyrkyllä siinä edessä ja tilanne olisi ollut otollinen, kun ketään muita ei siinä näkynyt.

    Sitten kävin Prismassa ja ostin silakoita ja ruisleipää ja menin vanhalle torille, jossa olivat persut - sinnehän väki oli pakannut. Koko tori oli kuin täyteen pistetty ja Halla-aho puhumassa - en hirveästi kuunnellut kun kuulosti aika samoilta ne puheet kuin aiemmin kun olen tv:stä kuullut.

    Kävin moikkaamassa vantaalaista opettajaa, Kai-Ari Lundellia, kun näin hänen kojunsa. Juteltiin siinä hetki ja sanoin sitten käsipäivää Halla-ahollekin ja esitin pari turvallisuuteen liittyvää ajatusta näistä asioista, joista olimme täälläkin puhuneet. H-A kuunteli ja sanoi, että parhaamme mukaan pidämme näitä asioita esillä.

    Aion käydä toisen kerran, varmasti ensi viikonloppuna, vastaavalla kierroksella vihreiden ja kenties kokoomuksen ja KD:nkin teltoilla ja kysellä vähän mitä miettivät keskeisistä kysymyksistä.

    En ole ennen tällaista aktiviteettia osoittanut, mutta nyt on jotenkin sellainen olo, että pitäähän tämäkin katsoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vasemmiston Jussi Saramon kanssa olisin mieluusti vaihtanut muutaman sanan. Hän vaikutti fiksulta kaverilta jossakin tilaisuudessa. Mutta eipä ollut tänään kotosalla siellä vasemmiston kontilla.

      Poista
  3. Noin kai pitääkin toimia. Käydä tapaamassa vaikka lyhyesti ehdokkaita. Yleensä yllättyy positiivisesti. Joku voi olla päätä pidempi, fyysisesti, mutta samalla silmien korkeudelta me kaikki tätä palloa katselemme, ihmettelemme ja yritämme kukin omalla tontillamme parhaamme oli poliittinen väri mikä tahansa.

    (Nyt valtalehdissä kohinaa Ylen kadonneesta Halla-ahon vaalipuheesta. Tuskin tahallista kiusaa, mutta konevika kuitenkin. Toivottavasti se eikä muu syy.)

    VastaaPoista
  4. Joo, minusta vaaleihin on hyvä saada sellainen samanlainen fiilis päälle kuin vaikkapa jalkapallon mm-kisoihin:) Katsella vähän taktiikoita ja parhaita pelaajia, miettiä mikä joukkue yltää mihinkin.

    No, onhan eduskuntavaaleissa toki tärkeä panos eli ei tätä voi ihan samoin ajatella, mutta vähän kuitenkin fiiliksellä ja pohdiskellen enemmän kuin pelkkä kansalaisen kuiva äänestyssuoritus mielessä.

    Elämässä pitää olla pieniä iloja ja miksi eivät eduskuntavaalit olisi yksi sellaisista.

    Olen nyt hahmotellut monestakin puolueesta hyviä tyyppejä, mutta vain yhtä voi sitten äänestää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liekö Halla-ahon vaalitenttiä katsonut aika moni ihminen Areenasta - kaatumisen syy? Vai joku muu. No, näillä on vaikea spekuloida ja vaikutukset ovat joka tapauksessa moninaiset. Kun asiasta aletaan puhua, se on tietenkin ilmaista mainosta ja alkaa kompensoida mahdollista lähetyksen katoamista.

      Poista