perjantai 29. maaliskuuta 2019

Ylen eilinen vaalitentti ja muutama muu ajatus



Olen nyt katsonut noita Ylen vaalitenttejä puoluejohtaja kerrallaan. Omat suosikkini puheen perusteella ovat olleet Essayah, Haavisto ja Halla-aho, siis puheteknisinä suorituksina ja oman kannan ilmaisemisena. Nämä nyt siis katsomisjärjestyksessä. Jos minun pitäisi äänestää pelkästään yksilön puhetaidon, henkilökohtaisen uskottavuuden eli asiansa personoinnin ja esiintymisen perustalta, niin voisin äänestää noista ketä hyvänsä - näinhän ei tietenkään äänestetä vaan mukaan tulee laajempi kuvio.

Halla-ahon puhe oli kokonaisuutena arvioiden erittäin onnistunut tiivistäessään puolueen keskeisen ajatusmaailman. Ei Li Anderssonkaan ollut hullumpi, joskaan ei noiden kolmen veroinen. Orpoa, Rinnettä ja Sipilää äänestäisin viimeiseksi tai en äänestäisi lainkaan: heidän puheisiinsa on vaikea uskoa ja tarkoitan että he eivät personoi uskottavasti asiaansa. Myönnän, että oma historiani kuulijana vaikuttaa arviooni, mutta niin kai politiikassa pitää ollakin.

Vaalitenteissä on tunnelma vaihdellut. Yksi erityispiirre eilisestä. Olli Seurin ja Kirsi Heikellin, varsinkin Seurin, pääasiallinen agenda näytti olevan häiritä Halla-ahon vastauksia ja vesittää tilanne. Tämän vaikutelman sain verrattuna siihen, miten muiden tentissä olevien on annettu puhua: esimerkiksi Haavisto sai puhua rauhassa, oli erittäin miellyttävä ja Andersson otti tilan hienosti ja oma-alotteisesti haltuun, ja haasto oli kummassakin tapauksessa täysin asiapitoista. Minimaalinen ja sivistynyt haasto paljasti olennaisilta osin heikot kohdat eli sinänsä kauniin ja hyvää tarkoittavan puheen realistisen toteutumisen mahdollisuudet ja hinnan.

Ehkä Halla-ahon olisi kannattanut puhua aggressiivisemmin eli jatkaa puhetta toimittajista välittämättä. Muutamassa hankalassa kohdassa hän selvästi putosi, vaikka ulkopuolelta katsoen ja hänen aiemmat haastattelunsa ja kirjoituksensa tuntien asiallista sanottavaa olisi ollut. Rytmi ja ajatus katosivat. Jos aikoo olla voittaja, ei tietenkään pitäisi kompastua itse haastattelutilanteen haasteisiin.

Esimerkiksi konkreettiset keinot työllisyyden parantamiseksi jäivät liian yleiselle tasolle ja ympäripyöreiksi. Muutoinkin liikaa tilaa ja aikaa meni itse haastattelutilanteen ylläpitoon ja korjaamiseen: tässä Halla-ahon olisi kannattanut kävellä muutamassa kohtaa haastattelijoiden yli eikä se olisi ollut edes väärin -- esimerkiksi Antti Rinne teki niin aivan rauhallisesti. Tuollainen ei ole Halla-aholle vain esiintymistilanteessa kaikkein ominaisinta. Korkeintaan tulee joku pieni piikki, josta toimittajat ärsyyntyvät entisestään.


*

Haastattelu oli kuitenkin realistinen siinä mielessä, että se paljasti, miten media halutessaan käyttää ääntään silloinkin, kun sen pitäisi antaa toisen puhua. Tavallinen ihminen, kuten nyt esimerkiksi minä, ei käsitä tuollaista toimittajien narsismia ja sitä, miten he eivät kestä kuunnella toisen, luultavasti eri mieltä olevan puhetta, vaikka areena on nimenomaan varattu keskustelulle.

Ymmärrän kyllä haastamisen, mutta siitä ei ollut eilen kyse. Kyse on pitkälti Ylen linjasta tietyissä asioissa. Jos minun seminaarissani kandi- tai gradutyön esittelijä ja opponentit ajautuisivat tuollaiseen tilanteeseen, jossa vastauksia ei saa antaa rauhassa, puhaltaisin pelin poikki ja sanoisin, että muistetaan keskusteluun kuuluvat käyttäytymissäännöt ja otetaan niitä kysymyksiä sellainen määrä, että niihin voi vastata.

Toisaalta katkonta ja toimittajien ylimielisyys voi kääntyä jopa perussuomalaisten eduksi. Ettei kävisi niin, että tällaiset toimittajat omalla pienellä panoksellaan osallistuvat vahvistamaan jonkinlaisen äänestävän ketutushirviön syntyä? No, saapa nähdä. Luulen, että liian iso osa suomalaisista ei-yleensä-äänestävistä on lamaannuksen tilassa, kyvyttömiä huolehtimaan oikeuksistaan. Veikkaan kuitenkin, että perussuomalaisista voi huhtikuussa tulla jopa Suomen toiseksi suurin puolue vähintään 16-17 prosentin kannatuksella, ja kolmanneksi suurimpaan on todella hyvät saumat. Tätä kannatusprosenttia ennustin jo muistaakseni reilusti yli kuukausi sitten. Hallituksenmuodostamisen lopputulos voi kuitenkin olla hieman Ruotsin tilanteen kaltainen eli Rinteen johdolla mukana ovat vasemmistopuolueet, Vihreät ja Keskusta tai ehkä Keskustaa paremman tuloksen saava Kokoomus ja luultavasti myös RKP.


*

Se mistä olen tähän saakka kuulemissani haastatteluissa ollut huolissani, on se, että puoluejohtajilla tuntuu olevan hyvin vähän realistisia ja aitoja ehdotuksia ihmisten tilanteen, etenkin työllisyyden, parantamiseksi. Velkarahalla voidaan luvata vaikka mitä kivaa. Suurimpia rahareikiä ei edes käsitellä. Perussuomalaiset leikkaisivat omasta näkökulmastaan ajatellen toissijaisista kuluista eli humanitaarisesta maahanmuutosta. Mutta se viisastenkivi, siihen ei olla vielä oikein päästy. Luulen, että sitä on globaalikapitalistisessa maailmassa yhä vaikeampi löytää.

Minusta Essayahin, Haaviston, Anderssonin ja Halla-ahonkin vastausten pohjalta saataisiin kudottua jonkinlainen ajatus: panostusta koulutukseen, tukea uudelle puhtaammalle kotimaiselle teknologialle ja innovoinnille sekä siitä huolehtiminen, että Suomessa on vielä työllistävää mutta ilmaston kannalta kestävää isompaa vientiteollisuutta. Tarvitsemme myös kansainvälisiä menestystarinoita, eikä olisi ollenkaan pahitteeksi, jos saisimme tänne koulutettua väkeä yhdistämään osaamistaan suomalaisten osaajien kanssa.


*

Eilen oli uutinen perhepakkauksista vai onko se yhä vielä äitiyspakkaus, siis siitä 170 euron arvoisesta paketista, jonka saa ilmaiseksi lapsen synnyttyä. Pakkauksessa ei juuri ollut suomalaisen vaateteollisuuden tuotteita, kun suomalaista ei voi enää kilpailutuksessa suosia.

Aivan käsittämätön tilanne, että emme käytännössä voi enää vaatettaa Suomessa syntyviä kansalaisia omassa maassa tuotetuilla vaatteilla edes joltakin osin, siis esimerkiksi näiden perhepakkausten osalta.

Kuvastaa hyvin sitä, miten globaalissa maailmassa pahimmillaan käy: Meiltä murenee hyvinvoinnin taloudellinen pohja, jos ei ole menestyviä ja kilpailukykyisiä yrityksiä, jotka työllistävät ja luovat osaltaan hyvinvointia. Onneksi vielä on. Pitäisi vain olla paljon enemmän älyn, kekseliäisyyden ja laadukkaan käsityöläisyyden yhdistymistä. Kannattaa tukea suomalaista, vaikka se maksaisi vähän enemmän.








14 kommenttia:

  1. Joo, Halla-aho ei onnistunut eilen sillä kalbeerilla mitä hänessä on.
    Työkysymyksissä minäkin huomasin blackoutin, haparoinnin, mutta tulipa ihmishirviöstä (hah) inhimillinen kuva.

    Parissa kohdassa kyllä pudotti haastattelijat hyvin, kuten esim. kohdassa jossa penättiin ilmaston suhteen historiallista taakkaa.
    No, ekaluokkalaisillekin opetetaan käsittääkseni yhteyttäminen. Se hiilidioksidi mihin Atte Korhola viittasi, on muuttunut hapeksi ja kasvien sokeriksi jo lukemattomia kertoja. Ehkä kannattaisi elää ilmastonkin suhteen tässä ja nyt. Ja katse etulasissa.

    "Veikkaan kuitenkin, että perussuomalaisista voi huhtikuussa tulla jopa Suomen toiseksi suurin puolue vähintään 16-17 prosentin kannatuksella, ja kolmanneksi suurimpaan on todella hyvät saumat. Tätä kannatusprosenttia ennustin jo muistaakseni reilusti yli kuukausi sitten. "

    Hyvin veikkasit ja arvioit. Tänään tuli uudet gallupit. Ja tuo on suunta ja ainakin mahdollista. Ensi vaaleissa laitetaankin Haapala Apusen tilalle.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon tietenkin että ps:n hyvä tulos toteutuu. Siitäkin syystä että se antaa ääneen niille, jotka eniten kokevat ajattelunsa marginalisoiduiksi. Se tuulettaisi maamme ilmapiiriä eikä ps:kään pääsisi uhriuttamaan toimintaansa.

      Jos puolue blokataan hyvän tuloksen jälkeen heti syrjään jopa hallitusneuvotteluista kuten Ruotsissa on s.demokraateille tehty kerta toisensa jälkeen, ollaan vuodessa 1974 ja Kekkosen -poikkeuslaki-valinnassa, eli oman demokratiamme alennustilassa taas pitkästä aikaa.
      Tästä viitteitä antaa jo toimittajien typerät kysymykset olisiko se ja se puolue valmis hallitukseen persujen kanssa.
      Sellainen kysymys ikäänkuin normalisoi tuollaista mahdollisuutta ennen kuin kortteja on katsottukaan.

      Jos ps saa aidon mahdollisuuden ja he ovat itsekin valmiita välttämättömin kompromisseihin, järjestelmämme on edelleen toimiva vaikka eivät neuvottelujen jälkeen hallitukseen pääsisikään.

      Poista
  2. Luulen että haastattelu toimi hyvin aikamme peilinä.

    Siinä kohtaa kun H-a totesi Heikelille ironisesti "Ai 3,6 maapalloa, mielenkiintoista" hän olisi voinut myös avata haastattelijalle, että satunnaiset 5000 suomalaista elävät hieman toisenlaisissa luonnonoloissa eli aika tavalla pohjoisemmassa kuin verrokeiksi otettavat 5000 intialaista tai kiinalaistakin. Siinä olisi ollut hyvä skaalauksen paikka ja olisi voinut myös sanoa jotain väestömääristä, koska se oli selvästi vaikea asia Heikelille. Eihän tosin päästöasioissa kannata kunnianhimoa unohtaa, mutta sitä vaaraa meillä ei olekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä Heikelin 3,6 maapallon laskelma tarkoitti sitä, että jos kaikki maailman ihmiset eli ne 7 miljardia (joista suomalaisia on reilut 5 miljoonaa globaalisti ajatellen todella pohjoisessa eläviä, koska vain noin max 11-15 miljoonaa maapallon väestöstä elää näin pohjoisessa) ihmistä, joita maapallolla on, eläisivät kuin suomalaiset. Oikeasti laskelma olisi 3,4 maapalloa. Ihmettelen kyllä että globaalissa etelässä elävät lämmittäisivät asumuksiaan 6 kuukautta vuodessa. Ei tietenkään käy kieltäminen: voisimme elää 50-luvun malliin niin syntimme olisi tältäkin laskennalliselta kannalta sovitettu. Voisin elää, kuka lähtee mukaan talkoisiin?

      No, tällainen täsmennys.

      Poista
  3. Kyllä. Ilmastokunnianhimo on varmasti maailman mitassa meilä piikissä jo nyt. Ei tarvita enää ilmastoahdistuneita lapsia, kaikki realistinen ja valitettavasti myös epärealistinen on suunnitteilla tehtäväksi.
    Ja hyvin monien ihmisten ajattelu on jo kapeutunut ilmastoputkiaivoiksi, jossa vaikutusuhteita muihin asioihin ei ole olemassakaan, on vain vahva mielikuva joka on pakko toteuttaa.

    VastaaPoista
  4. "Parissa kohdassa kyllä pudotti haastattelijat hyvin, kuten esim. kohdassa jossa penättiin ilmaston suhteen historiallista taakkaa."

    Tämä ilmastohistoria Suomen osalta on kyllä mielenkiintoinen. Koko maaplaneetalla ei ollut vielä 1960-luvulla mitään ongelmaa hiilidioksidin suhteen, eikä olisi vieläkään, jos väestömäärät eivät olisi harpponeet pilviin. 60-luvun alussa ihmisiä 3 miljardia, nyt reilu 7 miljardia ja pian huidellaan 10 miljardissa.

    Millaista oli suomalaisten hiilijalanjälki esimerkiksi itsenäisyydestä 1970-luvulle? Kenelle siitä pitää hyvittää jotain? Aivan uskomatonta paskaa, en voi muuta sanoa.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä jokaisella on vain yksi ääni ja se menee jollekin ja sitten katsotaan mikä on lopputulos. Minulla ei tähän sen kummempaa kantaa ole. Toki toivon, olipa lopputulos mikä hyvänsä, että sen pohjalta muodostetaan hallitus, joka pitää Suomen edusta ja hyvinvoinnista huolen.

      Poista
  5. Vaaleissa puhutaan paljon että koulutukseen rahaa, koulutukseen sitä ja tätä hyvää. No, tärkeää se onkin, lapsille ja nuorille varsinkin, mutta tämän uutisen jälkeen ymmärrän, että apua todella tarvitaaan koulutukseen ja pian:
    https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000006053196.html

    Kutsukaa paikalle myös palokunta, tarvitaan iso, luja, kylmä ja rauhoittava vesisuihku !

    VastaaPoista
  6. Hahhahhaa... No, suolahan kyllä tunnetusti auttaa tulehdukseen, kai sillä menneinä aikoina saattoi haavoja putsata. En ihmettelisi, vaikka taannoin Turun Sanomissa esiintynyt Aisa Kantola olisi joskus opiskellut tuolla laitoksella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja nämä ehkä samat ihmiset twittereissään visertämässä "valeuutisista" ja "populismista." Ja tietenkin erilaisista "fobioista."

      Poista
    2. No, ei nyt vedetä kaikkia saavutuksia lokaan. Kyllähän noissa on paljon ihan hyvää tarkoittaviakin ihmisiä... Ihmiset ovat hassuja pikku olentoja.

      Poista
  7. Muuten: aika hyvä vertailu löytyi netistä: jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin suomalaiset väestömäärän suhteen, maailmassa olisi 1,4 miljardia ihmistä eikä mitään ongelmia - Suomen väestöntiheys on 17,64 ihmistä / km2! Tällaisenkin laskelman voi halutessaan tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 1-2 miljardia ihmisolentoa olisi maapallolle hyvä.
      2-3 miljardillakin menisi vielä oikein hyvin.

      Itse ajattelen mittatikkuna 1940-lukua, toisen maailmansodan, eli maailmanhistorian suurimman tapahtumasarjan aikana ihmisiä oli alle 2,5 miljardia.
      Monet tuntemamme ihmiset ovat syntyneet tuolla vuosikymmenellä.
      Heidän lyhyenä elinaikanaan väkimäärä kolminkertaistunut.
      Onko sama edessä meilläkin?
      Kannattaa muistaa että ennuste, että väkilukun kasvu pysähtyy noin vuonna 2100 (!!vasta!!) noin 10-11 miljardissa(!!?) perustuu kaikkein optimistisempaan arvioon ja voi olla valtavista luvuista huolimatta toiveajattelua sekin.
      Syntyyvyydensäännöstely Afrikassa ja Aasiass on ensimmäinen ilmastonmuutostoimi. Siis pitäisi olla.

      Poista
    2. Noin on. Ilman tuollaista tietoisuutta ja sen mukaisia toimia ei tule hommasta mitään, sori vaan ilmastotalkoot, niin tärkeää kuin hiilineutraalius onkin.

      Poista