perjantai 15. maaliskuuta 2019

Christchurch



Terrori-iskujen jälkeen uskon aina hetken kuolemantuomion kohtuullisuuteen. Ihminen, joka katsoo oikeudekseen teurastaa pyhään paikkaan rukoilemaan kokoontuneita ihmisiä kirjoittaa oman tuomionsa. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi sellaisia ihmisiä kuin Breivik tai Bouanane tai Uuden-Seelannin joukkomurhaaja Brenton Tarrant pidetään hengissä. Yhteiskunnallisina olentoina he ansaitsevat tulla nihiloiduiksi asianmukaisen oikeudenkäynnin jälkeen. Minulle tässä ajatuksessa on jotain puhdistavaa ja koston kierteestä vapauttavaa - - asia saatetaan yhdeltä osin jokseenkin tyydyttävään päätökseen, vaikka uhrien kauhu ja suru jäävätkin elämään ajaksi, jonka jokainen luonnollinen prosessi vie. Kuolemantuomio ei suinkaan poista yhteiskunnallisen analyysin ja kulttuuristen konfliktien erittelyn tarvetta. Tällaiset teot on voitava estää mahdollisimman pitkälle, mutta toteutuneista teoista tulee voida rangaista asianmukaisesti.

Tarrant kertoo olleensa kommunisti, anarkisti, liberaali ja viimein eko-fasisti mutta tehneensä iskun kostoksi tuhansien maahanmuuttajien aiheuttamista kuolemista. En tunne Uuden-Seelannin rikostilastoja, mutta mikään ei oikeuta tällaisia tekoja.

Pelkään, että terroriteot kuitenkin lisääntyvät huonon yhteiskuntasuunnittelun vuoksi. Joku pimahtaa aina ja kokee väkivallan ratkaisuksi. Pelottavin skenaario on, että monikulttuurisissa yhteiskunnissa eri etniset, uskonnolliset ja ideologiset ryhmät asettuvat toisiaan vastaan yhteiskunnallisten turvaverkkojen ja hyvinvointirakenteiden murentuessa ja elämäntapojen kamppaillessa. Kansainvaellusten ja globaalisti järjestettyjen väestönsiirtojen myötä sekä islamistien että äärioikeiston tekemät iskut yleistyvät, tämä on aivan varmaa, ja ne myös ruokkivat toisiaan. Ei puhuta enää yksittäistapauksista vaan väkivallan reaktoreista. Tämä voi aivan hyvin olla tulevaisuuden kuva.


*

Itse ajattelen, että ihminen elää hyvin monella tasolla: yksityisessä kokemus- ja merkitysmaailmassaan, sosiaalisena olentona osana yhteisöä ja laajemmalla metafyysisellä tasolla tietoisuutensa ja moraalisten valintojensa vuoksi. Murhatessaan tietoisesti -- en puhu nyt itsemurhasta -- ihminen loukkaa hyvin monella tasolla olemassaoloa, jopa niin että hän teon suorittaessaan nihiloi oman ihmisyytensä. Kuolemantuomio on sikäli vain yksi luonnollinen, sosiaalisella tasolla tapahtuva seuraus ihmisen itsenihiloinnista ja ihmisyyden nihiloinnista. Jokainen joukkomurhaaja vie itseltään toisten kanssa maailmassa olevan ihmisyyden perustavan oikeutuksen. Siksi en näe yhteisöjen vahvuutena sitä, että he jatkavat tällaisen ihmisen elämää ja kutsuvat sitä oikeudenmukaisuudeksi. Kuolemantuomion kriteereiden tulisi olla korkealla, mutta joissakin tapauksissa rima ylittyy.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti