torstai 14. helmikuuta 2019

Kevät


Erehdys auttaa ja hätä vahvistaa, uskoi Hölderlin, mutta en ole nähnyt, että erehdysten talvea seuraisi edistyksen kevät. En usko tähän negaation logiikkaan, ja sitä paitsi on varmaa, että joillekin vain sopii, että hätä ja erehdys jatkuvat. Ja vaikka ei tuota "sitä paitsia" olisi, mitään rakentavaa ei väärästä seuraa muutoin kuin sattumalta tai romahduksessa. Puhun nyt aatteiden ja todellisuuden välisestä suhteesta. Ei ole mitään inhimillistä jumalaa eli aatetta ja järjestystä, joka palaisi, ja jos luonto palaa ihmisen luo voimassaan, haavoitettuna, emme kestä sitä.

Niin, luonto on todellisuutta sekin, ja luonnossa valo lisääntyy, ja niinpä toivo herää väkisinkin, biologinen toivo, vuodenaikojen toivo, johon luonnonolentoina olemme sidottuja, olivatpa asiat muutoin kuinka pielessä tahansa. Odotettu toivo! Jos on vähänkään terve ihminen, mieliala kohenee, hormonit alkavat hyrrätä ja luonto houkuttelee puoleensa. Vielä luonto voi olla parantaja, vaikka kuinka sitä kuritamme typeryydessämme. Kevät ja kesä elvyttävät ainakin minut, ne tarjoavat unohdusta ja fyysistä läsnäoloa, jotka ovat tärkeitä biologisen toivon toteutumia.

Jos suoraan sanon, minulle ei ole muuta lohdutusta tässä elämässä kuin luonto ja metafyysinen toivo, ja ne molemmat tulevat yhteiskunnan ulkopuolelta, ne molemmat pakenevat sanoja ja ideologioita mutta eivät merkitystä koettuna tosiasiana.

Ymmärrän hyvin hienoja ihmisiä, joille nämä yhteiskunnalliset ajat ovat vaikeita tai miksi eivät myös toivoa herättäviä; jokin vallankumous orastaa. Nämä ihmiset ovat tyypillisesti minua kymmenen viisitoista vuotta nuorempia tai minua kymmenen viisitoista vuotta vanhempia idealisteja. He näkevät, että planeetta ei voi hyvin, että se on täynnä hätää, toivottomuutta ja ahdistusta. Minua vanhemmilla on kuolema oven takana ja nuoremmilla elämä edessään. Koska he ovat hyviä ihmisiä ja tahtovat pelkkää hyvää kaikille ihmisille, he ovat omassa hienotunteisuudessaan ja suurisydämisyydessään nousseet myönteisyyden junaan, josta ovat valmiita jakamaan kaikille kaikkea, eivät tosin muilta yhtään vähempää kuin itseltään, ja tuo juna lähtee liikkeelle kohti omaa tulevaisuuttaan, joka on tietenkin meidän kaikkien tulevaisuutemme, jos ajattelemme tulevaisuutta yhteiskunnallisesti. On toki muunkinlaisia yhteiskunnallisia junia, mutta niihin ei nouse riittävästi porukkaa, ainakaan vielä.

Aivan oikein, kaikkiin näihin juniin pitääkin nousta, jos on yhteiskunnallinen ihminen ja uskoo, että toivo on ihmisessä. Mutta jokainen juna on rakennettu niin monelle erehdykselle, että minä en yksinkertaisesti pysty panemaan niihin juuri mitään toivoa, vaikka kyydissä olenkin. Sanon näin siitä huolimatta, että uskon tieteeseen ja ihmisen kykyyn helpottaa asioita, ja hoidan kyllä omat yhteiskunnalliset vastuuni ja velvollisuuteni kunnialla ja hyvää vaalien parhaan tietämykseni mukaan. Ja sanon näin siitäkin huolimatta, että vain ihminen voi olla inhimillinen ratkaisu ihmisen aiheuttamiin ongelmiin, luonnon ratkaisut ovat sitten toisenlaisia.

Ongelmani on, että en usko politiikkaan niin kauan kuin se on enemmän taistelua vallasta kuin yhteisten asioiden hoitamista. Politiikka nykyisellään ei jätä toivolle sijaa, niin tärkeä instrumentti kuin se yhteiskunnallisesti onkin, onhan se yhteiskunnan perustaa. Myönnän, että pessimismini on paradoksaalista, koska olen ihminen ja yhteiskunnassa elävä poliittinen olento.

Mutta kuten sanoin, toivoni on toisaalla, ja pidän tuosta toivosta kiinni siitä huolimatta, että tiedän sen olevan länsimaisen, hyväosaisen ihmisen luonnosta ja metafyysisestä todellisuudesta vieraantunutta toivoa. Yhteiskunnallisen ihmisen mielestä toivoni on vieläpä naurettavaa, mutta minua se ei hämää lainkaan. Tuo toivo kutsuu ja antaa minulle jotain, vaikka en pysty antamaan sille juuri mitään. Tiedän kyllä senkin, ettei ole mitään luonnon ja metafysiikan sfääriä, joka olisi täysin irrallaan yhteiskunnallisesta elämästä.

PS. Vaikka tässä seuraavassa näkökulma on minua vähintään sen viisitoista vuotta vanhemman ihmisen, on koko setti suloisen realistista eikä mitään idealistista silmien sulkemista - vaikka en jaa kaikkea kirjoittajan elämänkokemusta, voin arvostaa tätä juttua Elämän tarkoituksesta.




18 kommenttia:

  1. Nää sun viimeiset on niin hienoja pohdintoja, ettei niitä oikein raaski pilata omilla kommenteilla:)

    Samassa junassa minäkin matkustan, enemmän tai vähemmän pakotettuna matkustajana, tai oikeastaan enemmän pakotettuna, koska enemmistöllä on nyt voimansa ja varmuutensa. Niillä on käyttövoimana viimeinen maanpäällinen aatteensa: kaikkien subjektiivinen oikeus kaikkeen.
    Toisaalta he kuitenkin haluavat mielellään rajoittaa asioita, joita juuri he haluavat mielellään rajoittaa kuten lihaa ja bensiiniä, mutta sama ei koske sitten mitään muuta, joka voisi häiritä em. unelmaa. Unelmat tässä junassa määritelläänkin valmiiksi unelmoitavaksi. Ja jos et unelmoi niin kuin oikein unelmoidaan, näet heidän mielestään pahaa unta.

    Vahtera on hieno tyyppi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jope, Vahteraa voi dissata jos tahtoo hänen puoluetaustansa tms vuoksi (aivan absurdia minusta), mutta mihinkään muuhun dissaukseen hänen juttunsa eivät anna aihetta: pidän todella hänen kolumneistaan, koska ne ovat täyttä asiaa eivätkä mitään liirumlaarumia. Taitaapa olla vielä Vantaan miehiä.

      Täytyy sanoa, että nykyistä korrektia meininkiä ei olisi, jos ei olisi väestöräjähdystä - siltä putoaisi pohja ja tarve pois saman tien. Mutta kun on... Ja juuri siksi että asiaa ja koko toiminnan pervoa ja kestämätöntä perustaa ei paljasteta saati että se myönnettäisiin / sille tehtäisiin jotain, homma haisee yhä enemmän.

      Olemme nähneet mitä Irakin ja Syyrian tilanne saivat aikaan (ja Euroopassa joku toteutti myös oman osuutensa tilaustyössä). Otetaanpa vertailukohdaksi joku Nigeria ja muutama muu valtavan väestönkasvun valtio, joissa tietynlaista islamistista maailmanjärjestystä kannattavat terroristijärjestöt jo nyt suunnittelevat ja osin toteuttavatkin hässäköitään. Kuinkahan käy sitten...

      No joo, tulee vähän samat kommentit, mutta tämä touhu on aivan järjetöntä, jos ajattelemme sitä vuosikymmenten kaarena eteenpäin. Valtio on pistänyt haisemaan ehkä varovaisesti arvioiden 10 miljardia projektiinsa viimeisen 5 vuoden sisällä (emme tiedä tarkkoja lukuja kuluista, koska niitä ei suostuta kertomaan, tuskin edes laskemaan, vaikka kaikki muu lasketaan tarkkaan) ja mitä olemme saaneet ja mitä tulemme saamaan isommilla luvuilla? En viitsi nyt tässä enää analysoida mitä olemme saaneet välittöminä ja välillisinä asioina ja asiaintiloina...

      Yhteiskunnallisesti pitäisi olla tietenkin hereillä, koska on omia lapsia. Heistä olemme vastuussa tulevaisuudelle. Minulla ei ole mitään niistä unelmista, mitä nyt esitetään, koska minulla on muutenkin hyvin vähän unelmia, eivätkä nuo järjettömät maailmanparannusunelmat kuulu repertuaariini; järjettömiä ne eivät ole sinänsä tavoitteiltaan, vaan siksi, että niillä on niin vähän pohjaa.

      Poista
    2. Ihmisten auttaminen ei ole järjetöntä, mutta se mitä nyt kokonaiskuvassa tapahtuu, on jotain muuta kuin ihmisten auttaminen. Ei siitä pitäisi seurata näitä väkivaltaisia ja kontrolloivia tapahtumia, joita nyt seuraa. Rahoilla ja resursseilla, joita Suomessa on käytetty viime vuosina, puhumattakaan koko Euroopasta, olisi nostettu jaloilleen kaksi kolme valtiota, joissa on miljoonia asukkaita - niin, jos kyse siis olisikin vain resurssien tarjoamisesta.

      Poista
    3. Siis mikä järki on nyt raunioittaa hyvinvointivaltioiden perustat, enkä tarkoita tässä nyt vain laajamittaista ja täysin kannattamatonta humanitaarista maahanmuuttoa, vaan kaikkea muutakin hyvinvointivaltion rakenteiden purkua ja varallisuuden ulosmittaamista. Kyllä tätä aikaa pidetään historiassa, jos mahdollista, vapaaehtoisen järjettömyyden aikana.

      Poista
  2. Nythän eräiden ihmisten pakotie väestöasiassa on ennusteet joiden mukaan väestönkasvu pysähtyy noin vuonna 2100 (!) 10-11 miljardin (!!!)kohdalle. Tämä epävarmoista varmoin ennuste, ja vielä se, että kaikki menee kuin strömsössä, siis onkin nyt hieno asia, joka antaa luvan unohtaa ja antaa luvan antaa olla ja keskittyä sittenkin niihin unelmiin.
    10 miljardia ja nou hätä.

    Tarkoittaa muuten myös, että jos tuo kehitys, kestää noin vuoteen 2180 että väestö palaa niihin lukemiin, jotka on jotenkin ok.
    Rooman klubin viimeinen raja, 4 miljardia on yhtä tyhjän kanssa.

    Tätä eräänlaista väestödenialismia levittää mm. hyvien immeisten keskuudessa hyvin suosittu kirja Faktojen maailma. Muun muassa se. Siinä onkin paljon hyvää tietoa, mutta myös paljon itsetuhoista unelmamyönteisyyttä juuri mm. tuon väestöasian suhteen.

    Lisääntymätön Eurooppa on sitten sivujuonne tässä asiassa. Ongelmattomuus siinä, että jos eivät suomalaiset, saksalaiset ja espanjalaiset tee enää lapsia, niin täytetään paikat sitten tuljoilla, joiden jono kyllä tulee olemaan päättymätön.

    Olen täysin samaa mieltä siitä, että apu on kohdennettava perille. Reiän poraaminen omaan veneeseemme ei auta hukkuvia muualla.
    Välittömän turvapaikan tarvitsijat ovat sitten toinen juttu,

    VastaaPoista
  3. Joo, jokaisella on oma denialisminsa. Sanonpa vaan että ihmisluonto ja 3 miljardia ihmistä lisää alueille, jotka ovat jo valmiiksi sekaisin, ei kuulosta kovin hyvältä suunnitelmalta. Mitä toimia on tehty että nuo lisämiljardit pysyvät siellä missä syntyvät - sehän on niukkenevien resurssien ja terrorin johtamien maiden maailmassa melkoinen yhtälö.

    Hienoa on jos edistytään, mutta ihan hirveän isoilla panoksilla en sitä hevosta veikkaisi. Pitää lukea Faktojen maailma, olen siitä toki kuullut.

    VastaaPoista
  4. Olisi hienoa, että maailma saataisiin kuosiin. Mutta minusta se edellyttäisi sitä, että kaikki alueet on asutettu tasaisesti, ja myös nyt köyhimmät ja väkivaltaisimmat maat ovat saaneet infransa kuntoon ja ihmiset pystyvät elämään ja työskentelemään, suunnittelemaan elämäänsä niissä.

    Eniten pelkään sitä, mitä kansainvaellukset tekevät edes suhteellisille hyvinvointivaltioille: yhä vähempi työssäkävijöiden joukko elättää suhteellisen köyhyysrajan ylittävien joukkoja, joilla ei ole mitään järkevää tekemistä, on levottomuutta, yhteiskunnat eriytyvät jne jne. En usko näkeväni kovin hyvää maailmaa vanhuudessani.

    VastaaPoista
  5. 1970 -2010 -luvut taisivat olla pohjoismaisen tasa-arvoisen hyvinvointiyhteiskunnan historian kirjoihin jäävät hyvät vuosikymmenet.
    2020-luku sisältänee jo käänteen, siitä eteenpäin viimeistään maailma ympärillämme muttuu aika toisenlaiseksi.

    Itse voisin alkaa elää odotuksessa ja alkaa myös ajatella ettei tästä maailmasta tämän kummempaa saa ja vaikka minun mielestäni kaunis muuttuu rumemmaksi, kerran täällä vain ollaan, ensimmäistä ja viimeistä kertaa, lapset jatkavat sitten omaa kertaansa pidemmälle, Luoja siunatkoon heitä ja varjelkoon hallitsijoista, jotka eivät näe enää ruohoa eivätkä juuria.

    VastaaPoista
  6. Täytyy sanoa, että elimme hyvät vuosikymmenet maailmanhistoriassa ja paikassa: minä 1971-; eli oikeastaan viisi todella hyvää vuosikymmentä.

    En tiedä yhtään mitä tulee - monet veikkaavat että vain parempaa; no, ehkä yleismaailmallisesti näin, mutta kun oloja tasoitetaan planetaarisesti, niin täällä niukistetaan ja tukistetaan ja muuta sellaista. Luulen, että maailma on muutamassa vuosikymmenessä toisenlainen, mutta varmasti on yhä mahdollisuuksia elää eri tavoin.

    Niukkuuden puolesta minulle sopisi 70-luku, joskaan ei se kyllä varmasti ollut kummoista hurraammista vanhemmilleni. Lapsuus oli kuitenkin hienoa aikaa, samoin 80-luku. Siitä jäi se tunne, että tärkeintä on merkitys, ei materia. Ja siitä eteenpäin myös, opiskeluvuodet ja perheen perustamisen vuodet, mahtavia vuosia kaikkiaan.

    Totta kai on hienoa nähdä, mitä omista lapsista tulee, mutta en usko, että yhteiskunta jossa he elävät minun ikäisenäni, on enää kovin yksinkertainen ja turvallinen tai erityisen jatkuva. No, jos kouluttautuvat ja rikastuvat, niin mikä ettei. Ei ole kuitenkaan itsestäänselvää, että saavuttavat edes sellaista elintasoa kuin meillä vanhemmilla on ollut, näin ennustelevat ihmiset.


    VastaaPoista
  7. Viittasin blogitekstini lopussa Pauli Vahteraan. Linkkaamani jutun kommenttilootassa hän kertoo laskevansa paraikaa maahanmuuton vuosittaisia kuluja valtiolle, siis mitä ne ovat kustantaneet näillä tulijamäärillä valtiolle. Luultavasti puhutaan siis humanitaarisesta yms. maahanmuutosta. Erittely seuraa ennen vaaleja.

    Eihän tuo summa ole mitenkään kovin pieni, tai miten sen nyt ottaa, eihän se ollut kuin 550 e per asukas, jos meitä on se 5,5 miljoonaa ja lasketaan että jokainen maksaa tuon summan. No, kaikki eivät tietenkään maksa. Pointti on, että vuosittaiset kulut ovat reilut 3 miljardia. Näin Vahtera on laskeskellut ja julkaisee laskelmat vielä ennen vaaleja.

    Valtion budjetin menopuoli oli viime vuonna reilu 55 miljardia. Siitä voi sitten räknäillä, kun volyymit kasvaa, että mitä se tarkoittaa menoissa. Jos on tulijoita on vaikkapa 10 vuodessa 200 000. Ja nimenomaan tätä humanitaarista porukkaa.

    En tiedä, joku voi pitää summia pieninä tai niin kuin virkamiehet, että ei edes lasketa, mitä noita laskemaan - no, ehkäpä siinä vaiheessa, kun kulut ovat 10 prosenttia budjetista, laskeminen alkaa kiinnostaa eikä siihen nyt välttämättä kovin kauan mene.

    Lisänä tietenkin se, että Suomi käytti esimerkiksi vuonna 2017 kehitysyhteistyöhön 961,4 miljoonaa euroa. Muistaakseni tästä kuului urputusta joistakin puolueista, että annettiin liian vähän.

    Sitten muita lukuja. Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden osuus maailman kehitysavusta on yli puolet, vuonna 2016 ne antoivat apua yhteensä 47,2 miljardia euroa. Siis melkein Suomen vuosibudjetin menojen verran.

    Apua menee muutenkin. Maailman siirtolaisten lähettämät rahat lähtömaahan ylittävät kehitysavun merkittävästi. Maailman talousfoorumi arvioi, että vuonna 2017 siirtolaiset lähettivät 466 miljardia dollaria kehitysmaihin. Tämä raha tukee noin 800 miljoonaa ihmistä ja on yli kolminkertainen kehitysapuun nähden.

    No, tällaisia lukuja tästä paskasta maasta, joka on täynnä vittumaisia rasisteja, ja vähän muualtakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valtio tarkoittaa siis veronmaksajia, meitä. Jokainen voi ehkä tässä vaiheessa sanoa, että on tullut tehtyä jotain hyvää vaikka ei jokaisen feissarin juttusille jäisikään kadulla.

      Poista
  8. Käsittämättönmän suuri menoerä veroa maksaville.
    Ja käsittämättömän pieni parannus maailmaan sillä on saatu aikaan. Jokainen humanitäärinen tarina ei nimittäin ole mennyt kauniin tarinan lopetuksen piikkiin.

    Todellisuuden kustannusten, tai siis unelmatodellisuuden kustannusten laskeminen tuskin kiinnostaa vielä seuraavaan neljään vuoteen. Ihmiset on jo ostettu yhdellä satasella. Ja samaan aikaan ollaan huolissaan valheviestinnän manipulaatiosta.

    VastaaPoista
  9. En nyt tosiaan ota ollenkaan kantaa maahanmuuton sisältöön - joka on tämän "humanitaarisen" osalta joka tapauksessa aivan liiaksi niin surullista luettavaa kuin voi vain olla - mutta kyllä tämä on ison luokan bisnes joillekin ja sitten veronmaksajille ennen muuta iso taakka.

    Tässä jää vanhukset toiseksi ja moni muukin. En tällä kritisoi tulijoita, koska he tulevat mihin pääsevät ja osaavat varmasti laskea myös etujakin, vaan kritisoin ja ihmettelen ihmisiä, jotka tämän ruljanssin päästivät valloilleen ja aikovat jatkaa yhä kasvavalla volyymilla. Tai en ihmettele niitä, jotka tekevät tästä itselleen bisneksen (kytkökset puolueisii selvät), mutta ihmettelen heidän prioriteettejaan.

    VastaaPoista
  10. Tässä ollaan kuten monesti todettu ihan samalla linjalla. Tulijoihin ei ole antipatiaa. He tekevät minkä voivat. Maahanmuutto on ok niin kuin se on aina ollut kaikkina aikoina ja monin osin myös erittäin toivottavaa, esimerkiksi integroituva työperäinen maahanmuutto. Myös turvapaikkoja tulee tarjota.

    Tämä kuitenkin todellisten mahdollisuuksien mukaan. Määrässä tulee säilyttää järki.

    Vastakohta onkin ideologinen maahatulomyönteisyys, jossa tulijat ovat jonkin sellaisen pelin pelinappuloita, jota en halua edes ajattellakaan. MYös rahaa ja poliittista valtaa on paljon mukana pelissä.
    Ja usein joskus myös jonkinlaista "oman inhoa", itserasismia kuten eräs ajattelija näki. Siis politisoituneiden kantasuomalaisten toimesta. Kaikki humanismi ei ole humanismia. Sen tässä on jo nähnyt.

    Maahanmuuttaneiden kanssa yleensä pärjää, mutta ideologisen uskonnon harjoittajien kanssa ei oikein jaksa.

    Mutta en minä heitä halua estää, ottakoot valtansa tässä maassa. Meillä blokataan sivummalle vain se pieni "kasvava" populistien joukko, noin alle kymmenen prossaa kansasta. Ja populistiksi voi tulla kuka tahansa nimetyksi millä perusteella tahansa. Riittää että laskee yhteen kuten esimerkiksi Vahtera ja tietää kuinka monta nollaa missäkin suuremmassa luvussa on. Sellainen nimittäin vaarantaa niiden ihmisten maailmankuvan jotka laskevat puhumalla vain hyveellisiä abstrakteja substantiiveja.

    VastaaPoista
  11. Taitaapa olla näin. Yhtäkään lukemaa ei näissä fiksuissa keskusteluissa esitetä, paitsi joskus tulijoiden määrästä - ja silloin aika hurjiakin lukemia. Ilmeisesti kaikki katetaan omalla hyvyydellä ja toisten taskuista - saa olla taikataskut, kun samalla ollaan ajamassa alas rahanlähteitä. Rikkaita verottamalla ei tässä maassa pitkälle pötkitä.

    No, jokainen jolla on järkeä päässä ja vähänkään kokemusta, tietää, mitä Suomessa merkitsee elättää ihmisiä ympärillään, siis myös taloudellisesti. Täytyy tehdä aika paljon työtä, tehdä rahaa tai sitten heittäytyä systeemin varaan.

    Minä rohkenen veikata, että populistisille puolueille menee ääniä ensi eduskuntavaaleissa annetuista äänistä jopa yli 15 prosenttia. Saattavat yksin persut vetää tuon verran ja sitten muut jämiä päälle. Voi olla 2 prossaa isompikin äänisaalis. Mutta eihän se muuta mitään, tai sitten kenties jotain, riippuu vähän siitä, ketkä hallitusta muodostavat. Mutta Suomi on taas sitten toisaalta EU:n talutusnuorassa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis tarkennus: Vasemmistopopulisteille (sdp, vihreät ja vas) menee noin 44 pros... Oikeistopopulistisille (kok, kesk ja rkp) menee 36 pros... Ja persuille 15 ja lopuille (7 tähteä ja siniset ja kd) se 5 prossaa...

      Poista
    2. Jos hallituksen muodostaa demarit, vassarit ja vihreät kokoomuksen kanssa niin millä muulla nimellä sitä voi tosiasiallisesti kutsua kuin populistihallitukseksi?
      Ilmastohallitukseksi?
      Persut voivat saada vaikka 20 prosenttia ja niille ei anneta vaikutusvaltaa - ei vaikka joka toinen niiden valituista olisi professori, dosentti tai muu prosessori.

      EU-vaalit tulevat sitten olemaan tänä vuonna koko Euroopan mitassa ne tärkeimmät vaalit. Pelko niitä kohtaan jo kasvaa. Demokratia kun ei nykyään aivan tottele toivotusti, vaan ihmiset saattavat myös käyttää valtaansa useissakin Euroopan maissa.

      Poista
    3. Kaikissa vaaleissa pitää muistaa äänestää! Ja sydämellä tietenkin.

      Populistinen ilmastohallitus olisi kyllä kaamea komppania, no, nähtäisiinpä sekin. Siis jos jatkavat puhumaansa suuntaan.

      Minulle sopisi, että Suomea hoitaisi erittäin harmaa virkamiesporukka, joka ei turhaan hötkyilisi aatteiden poltteessa vaan olisi tarkan euron ja siistin elämän porukka, joka ajattelisi tavallista suomalaista eli jokaista meistä, kohtuudella ja omalle kontolle vastuuta hieman jättäen.

      Poista