torstai 3. tammikuuta 2019

Onnellisuuden filosofia



Olen siinä mielessä onnellinen ihminen, että minulla ei ole ollut nuoruuden unelmia eikä sitä myötä tyhjyyden tunnetta, kun nuo unelmat ovat käyneet toteen tai jääneet täyttymättä. Ei minulla ole vieläkään unelmia. Unelmien sijaan minulla on kaikenlaisia suunnitelmia, jotka tiedän mahdollisiksi toteuttaa. Jotkut niistä toteutuvat varmasti, mutta yksikään niistä ei tähtää onnellisuuteen. En tahdo ajatella koko onnellisuuden ajatusta, sillä luultavasti se ei auttaisi mitään.

Olen kai siis realisti. Sen huomaan usein, että unelmia olennaisempia minulle ovat suunnitelmieni ohessa asiat, joita en tahdo tehdä ja joiden en toivo toteutuvan. Nämä asiat kuormittavat jonkin verran elämääni tai vähintään aiheuttavat päänvaivaa, sillä olen niissä kiinni enemmän tai vähemmän aktiivisella kiellolla. Olen ajatellut: Ei pidä vaipua synkkyyteen, mutta kannattaa muistaa, että negaatio on hyvä renki, vaikka isännäksi sitä ei pidä päästää.

Minulle elämä on ennen kaikkea tasapainoilua ja tasapainon etsimistä, ja jos siitä seuraa jotain hyvää, niin hieno juttu. En tavoittele erityisesti mitään muuta, mutta ei tämä tarkoita sitäkään, että hautaisin lahjani ja istuisin atavistisessa pessimismissä loppua odottaen.

Tärkeää on myös käsittää, mitä Heikki Kuula räppäsi: "Että jokainen on myös epäonnensa seppä."



6 kommenttia:

  1. Koen tällä hetkellä olevani onnellinen. Työn, kodin ja yleisen olemisen suhteen. Kirjoitin joskus aikaa sitten nostalgiasta nykyhetkeä kohtaan. Se on eräänlaista satoria. Elämän kauneuden summaamista. Joskus jopa liikuttumista olemassaolon ilosta.

    Toivotan sinulle Vesa nostalgista tulevaa vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Juha, saman nykyhetken nostalgiaa sinulle! Olen minäkin onnellinen, monella tavalla, vaikka on myös huolia ja murheita, hyvinkin lähelle tulevia, sellaisia jotka eivät johdu mistään yleisestä yhteiskunnallisesta tilanteesta tai näkymästä. Samalla on monta ilon aihetta. Eniten iloitsen tällä hetkellä siitä, että on henkilökohtaisessa elämässä mahdollisuus kohdata ongelmat, tehdä niille jotain, vaikka lopputulos ei ole varma. Samoin olen iloinen siitä, että pää toimii vielä sen verran, että kykenen hoitamaan työni ja kirjoittamaan. Jos kuolisin nyt, en olisi missannut juuri mitään. Kaikki on plussaa tästä eteenpäin.

      Poista
    2. Nyt on hauska hetki siinä, että katson Kanadan ja Suomen nuorten kiekkoilijoiden puolivälierän. En jaksanut yöllä katsoa sitä.

      Poista
    3. Kiitos.

      Olin pitkään sitä mieltä että panokseni työssäni on satunnaista eikä henkilökohtaisesti merkittävää; että paikalleni voisi tulla kuka tahansa eikä mikään muuttuisi. Sitten kuulin "juorun" minusta ja siitä, miten metkittävä läsnäoloni panos erään asiakkaani muutoksessa on ollut. Hän oli itse ottanut asian puheeksi. Koen nyt itseni aivan toisin. (Capran jouluelokuva tuli todeksi.)

      Poista
    4. On vaikea sanoa itsestä mitään myönteistä, mutta tämän halusin jakaa.

      Poista
    5. Juha, olen aivan varma, että olet erittäin tärkeässä työssä ja myös tärkeä lenkki työyhteisössäsi!

      Poista