keskiviikko 30. tammikuuta 2019

Omissa käsissä



Paljon siitä, mitä olen täällä jauhanut, ei ole ollenkaan omissa käsissä, ei ollenkaan, ei edes suomalaisten tai eurooppalaisten käsissä, vaikka meidät kaikki otettaisiin mukaan yksiksi käsiksi. Toki saamme touhuillamme ja puheillamme aikaan jotain konkreettista ja ennen kaikkea jotain symbolista, mutta esimerkiksi globaaliin ilmastonmuutoksen torjuntaan EU yksinään on armottoman pieni peluri ja väestönräjähdyksen hillintään myös, siihen etenkin. Vähän on siis käsissä, mutta suu jaksaa jauhaa ja aivot ajatella...

Kaikesta huolimatta pitää varautua ja laatia strategioita, suuntautua ja olla niin kuin voisi. Olla kuin oltaisiin globaalisti, kuin nämä meidän ajatukset ja huolet olisivat kaikkien vaikka eivät ole. Tuskin kiinalaiset ja intialaiset ja Afrikan mantereen asukkaista suurin osa huolehtii näistä millään tavalla. Ajattelen myös näin: pitäisi yhtä lailla varautua suojautumaan kuin varautua ratkaisemaan maailman ongelmat, vaikka myönnän, että ongelmien ratkaiseminen on parasta suojautumista. Tosiasia on kuitenkin, että siinä, miten maailman ongelmat ratkeavat tai ovat ratkeamatta, on lopulta Euroopankin kohtalo. Näemme joitakin ratkaisevia hetkiä ehkä hyvinkin pian, maailmanhistoriallisesti tarkastellen.

Mikä sitten on omissa käsissämme tai minun käsissäni? Jos unohdan trivialiteetit, voin sanoa, että en suoraan sanoen tiedä. Tahto suojella läheisiäni, ehkä se, vaikka varmuutta ei olisi. On hyvä tehdä osuutensa siinä, että mahdollisimman paljon pysyy jotenkin hyppysissä. Merkitysten tasolla on paljonkin tehtävissä.

Minulle riittäisi, että saisin arkiset jutut jotenkin balanssiin ja lapsille kunnolliset lähtökohdat. Joku varmasti sanoo mielessään, että puhu niistä, kai sinua niissä joku kiehtoo ja ahdistaa. Kyllä, näin on, mutta toisaalta pitää puhua myös kaikesta siitä, mistä ajatuksia syntyy ja mitä todistaa ympärillä tapahtuvaksi, ja jos ei jossain vaiheessa enää pysty, niin ei hätää -- päättyyhän elämä kuitenkin lopulta hiljaisuuteen, joka kaiken alla on ollut koko ajan.

Joidenkin kohdalla häviämisen hetkestä luetaan lehdestä ja uutisstriimistä, toisten kohdalla ei jää jälkeäkään. Virta jatkaa kulkuaan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti