perjantai 18. tammikuuta 2019

Jostakin lukemani kysymys


Jostakin lukemani kysymys oli suunnilleen tällainen, stilisoin ja kuvitin sitä hiukan.

Onko ihmisoikeus todellakin sellainen, että ylität kotimaasi tai jonkin muun maan rajan, matkustat läpi kymmenen turvallisen maan kolme irtopäätä repussasi tai facebook-tililläsi videotallenteena, ylität jälleen kerran rajan, sen viimeisen kerran, kuoppaat irtopäät, henkilöllisyystietosi ja matkustusasiakirjat, ellet ole jo aiemmin heittänyt niitä hevon vittuun, haet turvastatusta jollakin geneerisellä nimellä, koska vainoajat kaukana kotimaassasi (jossa et ole välttämättä oleskellut vuosikausiin) ovat varmasti kintereilläsi, mikäli palaat? Ja uudessa maassa voit raiskata ja jopa tappaa, mutta sinua ei lähetetä takaisin, mikäli et tee terroritekojasi valtiota vastaan? Niin, sinut ehkä tuomitaan, mutta takaisin sinua ei lähetetä hirmuisen, vainoavan hallituksen tai kostonhimoisen vihollisklaanin kynsiin?

[Tällaiset karrikoidut tapaukset ovat luultavasti harvinaisia, mutta mahdollisia, koska on erilaisia sinne ja tänne matkailevia taistelijoita. Missä menevät kansainvälisten ihmisoikeuksien rajat? Nämähän vertautuvat jo Jumalan armoon, eikä sellaista ole aivan helppo ymmärtää osana kansainvälisiä maallisia lakeja, ja Jumalan armokin edellyttää sentään oman kurjuuden myöntämistä ja katumista. Entä sotaoikeudet, ihmisoikeustuomioistuimet?]

*

Mitä noin yleisesti ajattelisitte suomalaisesta, joka toimisi samalla tavalla? Kulkisi ympäri maailmaa, raiskaisi ja tappaisi. Luultavasti hän kuuluisi pelätyimpiin, etsityimpiin ja vihatuimpiin ihmisiin. Suomeen tällainen ihminen voitaisiin muualta palauttaa, koska täällä ketään ei surmata. Mutta onhan tämä aivan uskomatonta, että meille on tullut riesaksi tällaisia rikollisia ihmisiä eikä heistä päästä eroon. Asiaa eivät varmasti auta uudet kansainväliset suojelusopimukset, joita YK laatii ja joita asiantuntijat sitten esittelevät ja tulkitsevat poliitikoille ja viranomaisille  mahdollisimman vahingollisesti Suomen ja yleisen oikeustajun kannalta. Mitäköhän kaikkea poliisi tietää niistä 200 mahdollisesti vaarallisesta tyypistä, jotka tälläkin hetkellä oleskelevat maassamme?  Ilmeisesti ei voida kuin odottaa, että he tekevät jonkin kyllin vakavan rikoksen ja sitten heidät sijoitetaan huippukalliiseen täyshoitoon, mikäli perusteet täyttyvät. Muussa tapauksessa he kuljeskelevat taas vapaina ja tästä seuraa... Ja seuraa myös loputon lässytys näiden vaarallisten rikollisten oikeuksista ja... En viitsi edes sanoa.



23 kommenttia:

  1. Ihmisoikeudet, siten kun ne on aikanaan opittu käsittämään ja ihmisten turvaksi hyväksymään, on unohdettu monessa mielessä ajat sitten.
    Käsite, ja valitettavasti myös käytäntö, on muuttunut sokeaksi subjektiivisten oikeuksien rummutukseksi, jolle mikään ei riitä.
    Raja ei tule koskaan vastaan, koska subjektiivisten oikeuksien mielivallan sanasto on korkein sanasto tässä ajassa.

    Sama koskee myös hyviä asioita kuten vapaus ja tasa-arvo.

    Jonkinlaisesta nyrjähtämisestä on kyse. En tiedä miten tässä näin kävi.

    Meillä meni täällä jonkin aikaa ehkä niin hyvin, että luulimme että loppuosan puuttuvasta hyvyydestämme me voimme ostaa näillä näennäisillä hyvillä teoillamme ja uuden ajan aneilla.

    Rajoittamattomat subjektiiviset oikeudet ovat ihmisten alusta loppuun kirjoittama uusi testamentti, jossa laki joustaa noiden moraalianeiden painosta vaikka mihin. Kohtuudelle ja oikeudenmukaisuudelle on yhä vähemmin käyttöä.

    Aneet osoitamme tietenkin toisillemme.
    Mitä enemmän rajoittamattomilla oikeuksilla kannatusta, sitä enemmän on aneita statukseemme ripustettavaksi, aidon hyvyyden korvikkeita.

    VastaaPoista
  2. Joo, en mäkään voi ymmärtää oikein tätä, mutta eilen se proffa telkkarissa kertoi, että tällainen on mahdollista ja luo rajoitteita sille, keitä voidaan palauttaa. Ilmeisesti voi olla murhaaja kotimaassa ja murhata täälläkin, mutta kunhan ei terrorismiin syyllisty, niin saa elinikäisen elatuksen uudessa maassa. Näyttää kyllä kuopalta, jonka ihminen on itse kaivanut.

    Minä ajattelen siten, että suhteessa Jumalaan ihminen voi saada armon, kaikki voidaan saada anteeksi, mutta suhteessa yhteiskuntaan tulisi olla jokin raja: jos teen jotain tuollaista, on pelkästään odotettavaa, että minua seuraa rangaistus, joka voi olla kuolema, siis fyysisen ihmisen kuolema, aivan kuten rangaistustani on seurannut muiden ihmisten fyysinen kuolema. Ateistille tässä ei luulisi olevan minkäänlaista ongelmaa: olemme atomeja, vapautamme joitakin haitallisia atomeja uuteen kiertoon ja yhteiskunta voi hengittää vapaammin.

    En näkisi tällaisessa mitään ongelmaa. Minusta kyse olisi täysin vastuullisesta toiminnasta kaikkien, niin murhattujen kuin murhaajan suhteen. Mutta tämä on vain oma ajatukseni. Voisin itse elää hyvin tällaisen tuomion kanssa, mikäli murhaisin toisia.

    VastaaPoista
  3. Siis tällainen ajatus: tehdessäsi jonkin teon siinä on jo rangaistus läsnä, jos esimerkiksi murhaat jonkun murhaat samalla myös itsesi riippumatta muista uskomuksistasi tai motiiveistasi; fyysinen tuomio saattaa seurata tai olla seuraamatta, mutta siinä ei ole mitään ongelmaa sinänsä, sillä olet jo kuollut murhan teossa.

    Joku saattaa uskoa pääsevänsä paratiisiin murhatessaan muita ja lopulta itsensä, mutta ei pääse: kaikki loppuu tai pahimmassa tapauksessa ei lopu, kuten kristinusko ja buddhalaisuus, hindulaisuus ja jainalaisuus vähän eri tavoin opettavat.

    Onkohan niin, että maailmassa vain yhdessä uskonnossa toisten, uskottomien, murhasta pääsee paratiisiin, kun sen on tehnyt Jumalan nimeen ja kunniaksi, ainakin jonkin uskonsuunnan tulkinnan mukaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nää "marttyri"kuolemat ja siihen liittyvät uskomukset ovat kyllä sellaista raskasta asiaa, 2000-luvulla vielä, että on tää outo planeetta myös.
      Elämme tuollaisen keskellä vaikka samaan aikaan ihmisoikeuksien pitäisi olla huipussaan ja autot ajavat pian itsekseen.

      Kristinusko on reformoinut itsensä monia kertoja, muutenhan meillä olisi edelleen inkvisitiot jne. -toivoisi myös muissakin uskoinnoissa viimeistään tällä vuosisadalla kaikkein alkukantaisimmasta opeista luopumista.

      Toki tajuan sen, että suurin osa ei... , se on itsestäänselvyys, mutta lopullinen irtiotto monesta tuhoisasta asiasta olisi uskonnon omakin etu. Ei tarvitsisi enää puolustella, että uskontomme ei hyväksy jne. Eikö terroristiset rasistit voisi julistaa fatwaan tai niin edelleen, jotta se ero olisi merkitty.


      Raskasta. Karkottaako tämä raskaus jo jotain? No, mä näitä ajatellessa eniten mietin miten me(suomalaiset, eurooppalaiset) toimimme, en sitä miten "ne." Ja silti me kaikki ollaan samaan aikaan myös yhteinen me.

      Isä meidän rukouksessa on kaksi kohtaa: Tapahtukoon Sinun tahtosi, ja Päästä meidät...

      Ne toimivat mulle paremmin kuin virke, että ihmisarvo on rajaamaton. Sitä se tietenkin on, mutta edellinen kertoo missä ollaan ja miksi.

      Poista
    2. Muuten, näistä asioista juuri näin voisin kysellä ihan rauhassa tuntemiltani islaminuskoisilta. Ja olen jutellutkin.

      Poista
    3. Hyvä, kysele ja juttele ilman muuta! Kiinnostavia aiheita.

      Poista
  4. En tarkoita tällä mitään Hammurabin lakia vaan "stoalaista" hyväksyntää: jos murhaan toisen olen murhannut itseni ja mitä siitä fyysiselle olennolleni seuraa, on mukana jo teossani. Tällaisessa filosofiassa ei tarvita mitään vittumaista lällättelyä ja leikkiä ihmisoikeuksilla, koska asialla ei ole oikeastaan mitään tekemistä ihmis- tai suojeluoikeuksien kanssa. Tällainen asenne on minusta ihan relevantti kategorinen imperatiivi ja se varmasti kunnioittaa toista ja estää murhaamasta, mikäli ajatus on sisäistetty.

    VastaaPoista
  5. Eihän tuossa muuta, uskomuksia maailmaan sopii, mutta kun ko. uskonnon edustajia on se 1,8 miljardia ja lisää tulee, niin vaarallisia ovat tuollaiset marttyyrikuolemaajatukset, jos niitä kannattaa vain vaikkapa 10 ja 20 prosenttia porukasta.

    VastaaPoista
  6. Tuolla Sannikka ja Ukkolassa https://areena.yle.fi/1-4584930 oli kyllä fiksu maahanmuuttajanainen, Seida Sohrabi. Voi herran jestas, mistä me saataisiin meidän feministeille vastaavaa rehellisyyttä ja viisautta? Ja tuo Katie Hopkins... No, suoraa puhetta. Mitä vitun "ultrakonservatiivisuutta" tuo on, että sanoo asiat niin kuin ne ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iranin kurdit ovat fiksuja melkein järjestään, mitä olen heitä kuullut.

      Poista
    2. Ihan fiksuja olivat nuo muutkin haastateltavat, täytyy sanoa, kertoivat hyvin miten karut olot ovat Irakissa ja Afganistanissa ja mitä kaikkia erilaisia perinteitä löytyy. Vokkien kotoutustoimetkin ovat näköjään hieman vajavaiset... Sen kuulee kaikesta. No, hyvällä tahdollahan tässä on mentävä, mutta toisaalta iso mäki on kiivettävänä tässä kotouttamisessa. En puhuisi hirveän isoista joukoista, joita kerralla kannattaa maahan ottaa, koska kulttuurierot ja pelkästään ero koulutustaustassa on niin valtava. Kymmenet tuhannet, joita suunnitellaan lyhyillä sykleillä tulevaksi, aivan utopia, sen tajuaa jokainen ihminen, jolla on aivot yhä toiminnassa. Mutta nämä naiset ovat kyllä fiksuja - jotenkin luotan todella paljon maahanmuuttajanaisiin. Miehiä nyt ollenkaan väheksymättä, mutta aika pilalle on kasvatus mennyt monessa suhteessa, kun kuuntelee mitä naiset kertovat miesten ja naisten tasa-arvosta ja muusta.

      Poista
    3. Hopkinsin haastis oli torso - näin yhden videon, missä hän suolasi niin pahasti Oulun kaupungin edustajaa, että huh. Kertoi myös Britannian tilanteesta, jossa nämä pakistanilaiset ja muut grooming-porukat ovat hilluneet pitkään useammassa kaupungissa, oliko vähintään 5-6 todella pahaa paikkaa, missä nuoria on raiskattu tuhatmäärin.

      Poista
  7. Katsoin minäkin.

    Taas Suomessa tilanne, jossa täytyy olla muu kuin suomalainen kertoakseen, mitä meille tapahtuu.

    Mitä se Paasikivi sanoikaan Suomen kansasta?

    Jos radikaalia ja konservatiivista on (omasta mielestämme) sanoa ja nähdä tapahtuvat asiat sellaisina kuin ne tapahtuvat, on se kummaa.

    SanikkaUkkolalle ja muutamalle muullekin valtamedian naistoimittajelle iso hatunnosto ja tietenkin näille naisille, joilla ei ole samaa raukkamaista pelkokerrointa kuin meidän omilla itsesensuristeilla.

    Mitä mainitsemiisi suomalaisiin feministeihin tulee, niin uskon että yksityisesti siellä on monenlaista ajatuspainia käynnissä, mutta eihän niistä voi puhua ääneen veljes....ei kuin sisarkunnassa, koska joukossa on pysyttävä.




    VastaaPoista
  8. Taitaa olla niin että kunnon feministit eivät edes katso Sannikkaa ja Ukkolaa ettei aate mene pilalle ja maailmankuva saa säröjä. Tällainen tuntuma minulle on tullut muutamissa paikoissa. No, mitäpä tuosta.

    VastaaPoista
  9. En nyt ole mikään malliesimerkki tässä, mutta luen ja katson ihan kaikkea, mitä sivustoja tahansa, myös aivan toisella tavoin asioita näkevien, näin jo silkasta mielenkiinnosta,
    mutta surullisen usein siellä "toisella puolelta" (jos nyt pakko on noin tyhmästi sanoa) saa jatkuvasti lukea vaikka minkälaisista poisssulkemisista, kieltäytymisistä, boikoteista ja peloista toisenlaista ajattelua kohtaan. Ja valtamedian omatkin toimittajat saavat huppua jo hyvän ja oikean maailmankuvan ihmisiltä niskaan, että en lue, en katso, en näe, en kuuntele.

    Totalitääristä poissulkemista ihmisiltä, jotka sitten toisessa lauseessa kertovat olevansa kovin huolissaan totalitarismistä.
    En aina usko.
    Toivon naivisti että edes poliitikot ja tulevat mahdolliset päättäjät jaksaisivat otaa vastaan tietoa ja ajattelua mahdollisimman laajasti.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ja valtamedian omatkin toimittajat saavat huppua..."

      Ei noita nyt montaa ole, mutta mm. nuo tuolla aiemmin mainitut ja sitten tietenkin kaikkien __________________ (täytä tyhjä kohta itse) superinhokki, Ulla A.

      Poista
  10. Myös itse luen nykyisin hyvin monia ja monenlaisia juttuja - molemmissa ääripäissä menee yli, aivan surutta mutta olen hyvin huolissani monien sinänsä koulutettujen ihmisten kyvyttömyydestä katsoa maailmaa - he blokkaavat pahasti oman kykynsä nähdä olennaista todistusaineistoa vain siksi että jumittavat tiettyyn diskurssiin ja / tai aatteeseen. Se tuottaa hienostunutta ja korrektia ajattelua, joka ei tarkoita käytännössä useinkaan mitään, kunhan pyörii jossakin pilvessä. Nekin ihmiset joita he usein pitävät typerinä ovat itse asiassa paljon fiksumpia ja näkevät pidemmälle. En nyt ala toistaa mitään aatesuuntien nimiä tässä, mutta luulen että todellisuus vie meitä siihen suuntaan että monenlaisella hölypölyllä ei tee kohta mitään. Jo nyt siitä on lähinnä haittaa. Blokkausilmiö kertoo minusta siitä että ihminen ei kestä todellisuutta eikä siis halua tietää muusta kuin siitä mikä itselle on tuttua ja turvallista. Kun kuitenkin on kyse maallistuneista ihmisistä ihmettelen miksi he käyttävät uskovaisemmin kuin uskovaiset omine uskomuksineen.

    VastaaPoista
  11. Tähän nyt ei tarvitse vastata mitään, jätän vain myssyn alle, mutta olen miettinyt sitä miksi ja millä perustella maailman/Euroopan/Suomen väestö-ja kulttuurimuutoksia pohtivia ja seuraavia istutetaan väkisin äärioikeistoon kuuluviksi?

    En keksi mitään faktista perustetta sille, että täydellisen vapaan liikkuvuuden ja rajattoman maailman kyseenalaistavia "maahanmuuttokriitikoita" kutsutaan noin.
    Eivätkä he ole yhtään sen enempää välttämättä nationalistejakaan!
    He vain pohtivat näitä asioita ja ennakoivat seurauksia omassa elinpiirissään, minkä pitäisi olla ihan kansalaisvelvollisuus.


    Ainoa perusta asemoida noin typerästi on, että vasemmistolaisuus ajatellaan edelleen yleismaailmallisena, internationalistisena, jolloin tietenkin pienempiä ruohonjuurialoja ja pienempiä elämänpiirejä kannattava halutaan nähdään itsestä mahdollisimman kaukana, äärimmäisenä oikealla. Järjetön projisointi.

    Demografia on viileä tiede.
    Ihminen paljastuu siinä helposti.

    VastaaPoista
  12. Minä en ole oikeistolainen enkä mikään etnonationalisti enkä persu enkä ole viime aikoihin saakka edes ajatellut olevani erityisen poliittinen ihminen. Olen vain alkanut ajatella ja tajuta että paljon siitä miten asioista on puhuttu eri piireissä on yksinkertaisesti jotenkin pielessä ja jopa tieten tahtoen väärin ajateltu. Juuri se että ei esimerkiksi suostuta myöntämään demografisia tosiseikkoja tai kulttuurieroja tai edes tarkastelemaan eri muuttujia oman kannan arvioinnissa on jotain niin outoa että en ymmärrä. Ohittamattomien tilastojen mitätöinti ja fiksujen ihmisten demonisointi siinä kohtaa kun pitäisi katsoa sitä mitä todella tapahtuu jne. ovat uskonnolliseen lahkolaisuuteen vertautuvaa ajattelua. Toisaalta maailma on niin kompleksinen ja arvaamaton että omatkin arvelut saattavat heittää häränpyllyä, mutta jääräpäinen ideologisuus on kaameinta, mitä sivistynyt ihminen voi saada aikaan. Toki kukin voi olla juuri sitä mitä on ja aivan omalla elämäntunteellaan, jos niin tahtoo. Ja luulen että niin vasemmistolaisessa ja oikeistolaisessa ajattelussa voi olla hyvin perusteltavia puolia, joten tässäkin pitäisi olla varovainen ennen kuin tuomitsee. Molemmista suunnista tulee myös uskomatonta järjettömyyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vasemmiston pahe on uskomaton lähtökohtainen epärealismi useissa todella ratkaisevissa hankkeissa, oikeiston kylmä laskelmoivuus ja ihmiselämän tuhoava aatteettomuus. Vähän kliseisesti näin.

      Poista
  13. Tuossa kommentissasi ( 5:47) sanoitit täysin sen, miten mullekin kävi ja mitä minäkään EN ole.

    Jossakin vaiheessa (2012-2014) vain tajusin, että mun käsitykset todellisuudesta eivät vastanneet lainkaan silmien edessä avoinna olevia tietoja ja todisteita meneillään olevista muutoksista.

    Siinä ei ollut luonteeltaan mitään poliittista, vaikka toki joitakin poliittisiakin johtopäätöksiä oli pakko alkaa tehdä.
    Olin aiemmin ollut kerran neljässä vuodessa automaattisesti ja silmät puoliummessa demareita äänestävä tapaus, joka ei hirveästi vaivannut politiikalla päätään. Oli paljon mielenkiintoisempaakin tekemistä.
    Enkä haluaisi vaivata vieläkään, mutta faktojen tarkistus väistämättä johtaa ajattelemaan asioita laajemminkin kuin omien kiinnostusten ja elämänsuunnitelmien kautta.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän se on, että faktoja pääsee harvemmin tarkastelemaan kovin laajassa perspektiivissä, jos tiedonsaanti on kiinni siitä, että katsoo klo 20.30:n uutiset ja selaa päivän Hesarin ja kehittää itseään lukemalla viimeisintä intersektionaalista tutkimusta. Ei niin, että noissa olisi itsessään jotain pahaa.

      Poista