perjantai 18. tammikuuta 2019

Ilmastovaalit vai jotain muuta?



Vaikka Yle ja sen perässä HS taannoin uutisoikin siihen malliin, että eurooppalaisia huolestuttaa eniten ilmastonmuutos, kertovat kyselyt toista. Eurobarometrissä ilmastohuolet tulivat vasta viidentenä. Maahanmuutto, talous ja kasvu, nuorisotyöttömyys ja turvallisuus olivat suurempia huolenaiheita ihmisille. Se on ymmärrettävää, koska ihmiset elävät arkeaan konkreettisina olentoina tässä ja nyt, usein myös vain lyhyen aikavälin odotuksin. Luulen, että nuo neljä toisiinsa vahvasti kietoutuvaa kärkihuolta näkyvät tulevassa vaaleissa Suomessakin.

Toisaalta ei pidä syyttää ihmisiä ennenaikaisesti huonosta arvostelukyvystä. Voidaan nimittäin sanoa, että ilmastonmuutos - todellinen ja vakava haaste kaikille yhteiskunnille - kietoutuu edellisiin hyvin konkreettisesti. Ilmastonmuutos on talous-, kasvu-, turvallisuus- ja maahanmuuttokysymys sikäli, että mitä enemmän pohjoiselle pallonpuoliskolle vaeltaa ihmisiä ja asettuu tänne asumaan, sitä vaikeampi meidän on yhteiskuntina hillitä hiilidioksipäästöjämme ja ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, samoin kuin pitää yhteiskunnat sellaisessa tasapainossa, että voimme keskittyä asioiden hoitamiseen sen sijaan, että hoidamme uusia ongelmia ja haasteita.

Onkin kummallista, että Euroopan johtajat hokevat jatkuvasti, että maanosaan pitää saada lisää ihmisiä pitämään talouskasvua yllä ja parantamaan huoltosuhdetta, kun fiksumpaa olisi todeta: me olemme oikeassa suunnassa, mitä vähemmän ihmisiä planeetalla, sitä parempi luonnolle, vähennetään kulutustamme, keskitytään innovoimaan, miten voimme hoitaa asioita paremmin pienenevien resurssien maailmassa. Tämä ei toki ole ongelmatonta suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään, mutta on tämä silti kestävämpi suunta kuin jatkuva väestönkasvun tukeminen Afrikassa ja ongelmien levittäminen ympäri maailmaa.

Eurooppalaiset ovat aivan oikein huolissaan nykyisestä ja tulevasta maahanmuutosta, eivät siksi, että ihmiset jotka tulevat olisivat erityisen pahoja tai hyviä, vaan siksi, että massiiviset väestösiirtymät ja niiden alkusyyt vaikeuttavat huomattavasti myös ilmastotalkoita puhumattakaan muusta elämästä.

Suomessa media on tahtonut ohjata vaaleja ilmastovaalien suuntaan, mutta ilmastoasiaa ja ilmastonmuutoksen vastaista taistelua voidaan tuskin käsitellä ottamatta huomioon niitä huolia, joita ihmisillä on muutoinkin. Kaikki liittyy kaikkeen. Euroopan poliitikot joutuvat tulemaan juttuun tällaisten kansalaisten kanssa. Valitettava tosiasia on, että ihmisten pitää kuulla sekin, että oma elämäntapamme on monella tapaa kestämätöntä, vaikka olemme saaneet lisääntymisemme laskuun.

Itse uskon, että jos ihmiskunta selviää räjähdysmäisen väestönkasvun ja kansainvaellusten ongelmasta monine kerrannaisongelmineen, se selviää ihmisen aiheuttamista ympäristö- ja ilmasto-ongelmistakin, sillä ne liittyvät yhteen vaikka eivät symmetrisesti.

Tosin voi olla, että ihmiskunta ei selviä kehuttavasti sanoen kummastakaan. Silloin ratkaisu on tässä selviämättömyydessä ja luonto astuu pelin ratkaisijaksi. Se voi olla monessa merkityksessä se kuuluisa lopullinen ratkaisu, ainakin sille maailmalle jonka nyt tunnemme.



3 kommenttia:

  1. Koska mulla on vanhoja kokemuksia hyvin muistiin taltioiva pää ja koska olen taipuvainen myös v-tuuntumaan lehmänhermottomana ja zenittömänä miehenä, olen alkanut suunnitella omaa mediasulkua vaalien ajaksi.

    Tiedän jo mitä puolueet ajavat ja ei ole vaikea kuvitella, mitä puhutaan vaalipaneeleissa. Senkin jaksaisi mutta kaikkea muuta vaikuttamisyritystä ja mielenkääntötemppuja ei oikein jaksaisi olla todistamassa.

    Olisin vaikka uimassa ne ajat, kun vaaliyleisön eteen heitetään erilaisia lihankimpaleita lupauksiksi. Sis. myös vegevaihtoehdon.
    Ja en tarkoita, että lihakimpaleet olisivat tällä kertaa suuria materiaalisia lupauksia (paitsi vasemmiston kohdalla), jotka myöhemmin perutaan, vaan kieltä, kaunokieltä, abstraktisia substantiiveja.

    VastaaPoista
  2. Uimaan jokaisen vaalitentin ajaksi: siinä kunto kasvaa ja pää tuulettuu. Mulla on se paha homma että aina kun teen lumitöitä alkaa päästä tulla tekstiä vaikka kuinka.

    VastaaPoista
  3. Koko ajan kannattaa muistaa, että ihmislapsi on fyysinen olento, lihaa verta ja umpisuolta. Savisolukosta muotoiltu, jossa henkikin kulkee.
    Jos kaikki muuttuu vain sanoiksi, sanatkin katoavat.

    Mun päämotiivi on pitkään ollut sen taju ettei ihminen ole yhtä kuin sanat ja tekonsa (vaikka niitäkin ihminen on), vaan se mikä hän on.
    (kyllä te tajuutte myös :) kun hoen asiaa vielä sata kertaa)
    Tuossa on mun aineen mystiikka. Jos olisimme vain sanamme ja tekomme, voi meitä!

    Mitä tossa lääkkeessä oli....?

    VastaaPoista