sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Kysymys n:o 2



Miksikä niitä kutsuttiinkaan sellaisia poliittisia suuntauksia, joissa a) muutamat hallitsevat, ohjaavat ja ryöstävät joukkoja ja b) suuntauksia joissa joukot (tai heidän "edustajansa") kiusaavat, hallitsevat ja ryöstävät yksilöitä ja kaappaavat vallan? Nimityksiä löytyy, mutta pohjalla on sama ahneus, vittumaisuus ja typeryys, olipa laita mikä hyvänsä - - - ehkä vain ahneuden ja kateuden määrä sekoituksessa toimii erottelevana tekijänä. On selvää, että tällainen politiikka - olipa suuntauksen nimi mikä hyvänsä - on tuhoon tuomittua sikäli että se tuhoaa ympäriltään niin inhimillisen kuin luonnon kamppaillessaan vallasta sosiaalisessa tilassa.





36 kommenttia:

  1. Kun enemmistö, eli harvat sen edustajat päättävät, mikä on rakkautta, mikä vihaa, tai ottaa oikeudekseen määritellä minkä tahansa häiritsevän esiinnostetun tekijän vihaksi, vääräksi, haitalliseksi, samaa totalitarismiä se on, vaikka olisi minkälaisessa pehmeässä paketissa.

    Eräs aamu kuuntelin taas radiota töihin mennessä.
    Kolme juontajaa oli huokailutuulella. Esiin nostettiin totalitäärinen johtamismeininki, joka on nyt maailmalla "nousussa." Esimerkiksi mainittiin USA:n Trump, Venäjän Putin, Turkin Erdogan, Brasilian Bolsanaro, Unkarin ja Puolan johto. Päälle vielä paljon huokauksia.
    No, ihan oikein esiin tyyppejä nostettukin, joukossa todellisia paskajätkiä, en kritisoi valintoja, mutta ihan tottako ne olivat kaikki tuossa? Miksi vain nuo? Onko esimerkiksi Afrikassa kaikki ok? Lähi-idässä? Onko EU:ssa kansalaisilla varmasti tasa-arvoiset ajattelun ja sanomisen oikeudet klassiseen eurooppalaiseen malliin?

    Tulin siihen tulokseen, että nimeäminen on aina ollut myös nimeämättä jättämistä. Ja me paljastumme unohduksissamme.

    Yksityisellä henkklötasolla mua kiinnostaa vielä se, ovatko ihmiset aiempina vuosikymmeninä olleet näin voimakkaan valistus, vaikutus- ja ohjaavan ajattelun objekteina kuin mitä nykyään me olemme. Pitkään eläneiden mielestä ennätykset kirjataan nykyään. YYA-kausi ei kuulemma tule lähellekään. Kenenkään asema ei ollut vaarassa väärän Neuvostoliitto-suhteen vuoksi. Ministerin posti vain.

    Nyt on sen sijaan vaikea seurata päivääkään esim. mediaa joutumatta eurooppalaisen nykykansalaisen johdatuskurssille. Opetettuja asioita jopa tentataan erilaisissa kyselyissä ja nelikentissä, mediakeskusteluissa ja tuloksista saan lukea kuin oppilas, miten selvisin.
    Osuinko oikeaan vain tarvitsenko asenteen muutosta lisää. Joko alan olla hyvä ihminen... Onko tv:n uutistenlukijan otsa huolesta kurtussa vai vapautuneesti sileä? Onko minun vähennettävä lisää marginaalista esiinnoussutta ajattelua, milloin olen valtavirtaa (miten oivaltava sana!) ja voin huolettomasti keskittyä vain omiin pikkujuttuihini. Ja jättää kunnon duunarin tapaan ajattelun 2000-luvun herroille. Ja katsella lisää netflixiä. Minulle tarkoitettu ajatteluhan on siellä. Siistissä boksissa.

    VastaaPoista
  2. jope,

    tällaistahan tämä on - aivan sietämätöntä aivopesua joka paikka täynnä; ikään kuin maailma olisi jotenkin mustavalkoinen. minusta alamme lähestyä pluralismin ja moniarvoisuuden sijaan taas sitä mustavalkoisuutta, josta tunnistin omien vanhempieni ikäpolven ajattelun. joku aave liikkuu jälleen Euroopassa - en tiedä selviämmekö siitä tällä kertaa ja miten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tätä mieltenhallintaa nimittävät vielä pluralismiksi ja moniarvoisuudeksi. No, toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

      Oman huvinsa tein itselleni seuratessani mediassa ja somessa Jordan Petersonin palasiksi repimistä kaikin eri keinoin, varsinkin ironisin. Kaikkien oli sanottava sanansa.
      Pelkäsikö "ne" niin paljon sitä, että "ne toiset" ovat saaneet jonkinlaisen kokoajan, ajatusten johtajan? Että on olemassa joku yhtenäinen joukko, joka on saanut tai tarvitsee liiderin? Asia ei kai muuten selity.
      Nyt on kai kuultu somessa vaara-ohi -äänimerkki? "Kaikki valta sanassa ja maassa on edelleen meillä, nou hätä".
      Se meni pois.

      Mut ei ne vieläkään tuskin usko että meitä ei ole.

      Poista
  3. Tapaus Jordan Peterson on todella yksi näyttö siitä, miten vasemmisto lukee ja miten yksisilmäistä porukka on. Olen itsekin sitä mieltä, että Petersonin ajattelu on osin ongelmallista - riippuu tosin minkä kontekstin valitsee - ja jos seurataan Petersonia siten kuin hän itse tarkoittaa, viesti ei ole oikeastaan ollenkaan ensisijaisen poliittinen. Mutta! Vasemmistolle ei ole muuta varsinaista kontekstia kuin (ryhmä)poliittinen, koska "yksilöllistä" tuskin on itsessään.

    Peterson puhuu suurimmaksi osaksi erittäin järkevästi, jos puheen osoitteeksi ajattelee yksityisen ihmisen - tällaista ihmistä vasemmistolle ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole - he eivät puhu juuri ollenkaan yksilön vastuusta tai merkityksestä sillä tasolla kuin Peterson, ihmiskuva on toinen.

    Toisaalta Peterson ajattelee yksilön merkityksineen hieman liian autonomiseksi osaksi ja irralliseksi yhteiskunnasta. Ainakaan hän ei ole mielestäni aivan riittävästi painottanut asiaa ja skarpannut - vasemmiston mielestä Peterson on liian metafyysinen ja liian vähän kapitalistista yhteiskuntamallia kritisoiva - hän unohtaa nämä tärkeät asiat samaan tapaan kuin vasemmisto on yleisesti ottaen pihalla ihmisen yksilöllisestä eksistenssistä.

    Patriarkaattipuheet, sikäli kuin kyse on vasemmiston perusselityksestä, on todella summittainen, osin kapitalismi-korttikin, vaikkakin on sanottava, että kapitalismi on kylvänyt tuhoa. Toisaalta yksikään "sosialistinen" (kommunistinen) yhteiskunta ei ole onnistunut, vaan lähinnä tuhonnut valtion ja ihmiset sisältä käsin, samoin kuin on tuhonnut luontoa (vrt. NL).

    Kiina on tässä suhteessa jännä risteytys, siinä on valtavia mahdollisuuksia mihin hyvänsä, mutta myös tuhoelementit ovat valtavia.

    Minusta on turha kiistää sitä Petersonin ajatusta, että humanistis-yhteiskunnallisissa tutkimusohjelmissa vasemmistolla on todella vankka asema - se ei hallitse koko tilaa ja kaikkea, mutta monissa yliopistoissa Suomessakin saa paljon tilaa. Yhdysvalloissa ja Kanadassa tilanne on vielä kärjistyneempi.

    Peterson yhdistelee välillä asioita melko villisti ja liian nopeasti (kommunististen totalitaarijärjestelmien kytkeminen melko suoraviivaisesti nykyiseen postmodernistiseen ja sen jälkeiseen marxismiin). Petersonin esiin nostama asia ei selity kuitenkaan pois aivan niin helposti kuin vasemmisto tahtoo uskotella.

    No, voidaan myös kysyä, onko tässä Petersonin ajattelussa laadullisesti olennaista eroa esimerkiksi Zizekiin, jolle Marx, Lacan ja kumppanit ovat tärkeitä? Lienee makukysymys. Peterson haukkaa valitettavasti monesti vähän liian monia paloja ja ajattelee olevansa liian monen alueen ihminen. En tosin tiedä, esiintyykö hän niissä asiantuntijana vai pelkkänä keskustelijana.

    Peterson sanoo monia fiksuja ja arkijärkisiä juttuja, jotka kantavat paremmin yksilön elämässä kuin mikään marxilainen teoria. Toki yhteiskunnan muuttamiseen isolla tasolla hän ei juuri paneudu. Kuuluuko tällaisia ajatuksia vasemmalta? Ei kuulu. No, nykyvasemmiston ajatukset ovat itsessään omiaan tuhoamaan toimivat yhteiskuntarakenteet ja lähinnä tukevat globaalin kapitalismin pyrkimyksiä pehmeämmältä puolelta, koska todellisuudessa eivät kykene haastamaan niitä kuin hyvin teoreettisella tasolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis kuuluuko tällaisia yksilön elämää parantavia ajatuksia vasemmalta? Minusta ei kuulu siten, että siinä olisi jokin isompi vastuullinen konteksti. Kyllähän kapitalismia on ihan oikeutettua kritisoida, eikä se ole vain vasemmiston etuoikeus.

      Poista
  4. Siis suoraan sanoen näiden "niiden" toiminta on niin lapsellista, suurimmaksi osaksi, että en ole edes jaksanut seurata kovin pitkälle. Kriittisyys on sellaisen on - off -nappulan takana, ja jokainen tietää, milloin se on päällä ja milloin ei. Mutta helpotus on ollut suuri, kun ihmiset ovat voineet yhdessä uskoa, että Peterson on paha ihminen ja äärioikeistolainen / vaihtoehto-oikeisto ikoni, eikä miehen puheissa ole mitään sellaista, mihin tarvitsisi olla minkäänlaisessa suhteessa.

    Eihän me uskota hummerisetään, eihän, on se asenne, joka monella aivan selvästi itsensä kanssa hukassa olevalla ihmisellä on päällimmäisenä huolena ja huokaus on suuri, kun joku "ajattelija" sanoo, että ei se Peterson ole edes vaarallinen vaan lähinnä tyhmä ja epäkoherentti ajattelija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, se on selvä enkä sitä enkä kriittistäkään asennetta arvostele, vaan tätä aivottomuutta, jossa kuitenkin on pakko ottaa kantaa tähänkin hahmoon, vaikka ei varsinaisesti mitään ukosta tietäisi.

      Poista
  5. Yksilö on edelleen näköjään ongelma vasemmistolaiselle liberalismille vaikka painottaa, tai on painottavinaan, juuri yksilön vapauksia. Yksilön on kuitenkin oltava yksilö juuri hänelle varatulla tavalla. Vapautetulla. Lainausmerkeissä minun arvoillani.
    On olemassa millintarkka sapluuna miten vapauden pitää demonstroitua.
    Häiriö tässä näkyy esim. silloin jos yksilö valitseekin yksilöllisesti ( ! ) konservatiivisemman tulkinnan yksilön oikeuksista. Tästä helppo esimerkki on esim. vasemmiston suhde lasten kotihoitoon. Sellainen valinta ei nyt tulekaan kysymykseen hyvänä vapaana valintana.

    Peterson piti tietenkin todistaa ontoksi. Ihan niin kuin jokainen jolla on vapauden tulkintaan jotakin uutta (tai vanhaa) sanottavaa.
    Jos äärioikeiston idioottien paskamainen metodi on vihakirjoittaminen, niin vasemmiston on ivakirjoittaminen. Naurulla ja ironisella tekonaurulla hukutetaan vaikka koiranpentu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin se on, länsimaissa voi olla "autenttinen" yksilö vain tietyllä tavalla - olemalla oletustenmukainen klooni.

      En tiedä parempaa tapaa paljastaa oma sisäinen tyhjyys kuin ironinen tekonauru. Ei ole mitään mitä tarjota. Jos joku puhuu merkityksestä, se pitää nauraa kuoliaaksi.

      Tiettyyn rajaan saakka klassinen vasemmistolainen vähemmistöjen ja alistettujen asioiden ajaminen toimii - olen samaa mieltä: yhteiskunnat voisivat olla tasa-arvoisempia monella tapaa, pitäisi pystyä rakentamaan mahdollisuuksien tasa-arvoa yhä enemmän. Mutta on myös monia tapoja tappaa viestintuoja, jos hän ei tule omien joukosta - tappaminen ja viestin tärvely on suurin velvollisuus, aivan samoin kuin on kykenemättömyys itsekritiikkiin. Tätä kapeakatseisuutta en kykene ymmärtämään.

      Poista
    2. Silti ei pitäisi torpata sitä, että lopulta me teemme elämästämme sitä mitä se on yksilötasolla ja mielensisäisessä todellisuudessa. Jos jäädään parantamaan vain olosuhteita, jää paljon näkemättä niin tärkeää ja välttämätöntä kuin onkin kehittää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnissa.

      Poista
    3. Ehkä Petersonin pahimmat lähtökohtaiset synnit ovat tässä: Mies, etuoikeutettu, valkoinen, ei-vasemmistolainen ajattelu.

      Muita: ei keskity kapitalismin kritiikkiin, ei pidä uskottavana selitystä läntisestä patriarkaalisesta hierarkiasta sorron mekanismina.

      Jättämällä jakamatta monet vasemmiston huolenaiheet hän vasemmiston (ja feministien) mielestä vahvistaa hierarkiaa, jota vasemmisto tahtoisi purkaa ja jossa se uskoo löytäneensä kaiken pahan syyn eli kapitalismin ja patriarkaatin.

      Toki monia muitakin syitä ja virheitä löytyy, mutta nämä nyt niitä lähtökohtaisia.

      Poista
    4. Minä odotan edelleen milloin kapitalismin kritiikki alkaa nähdä myös globalismin erilaisine sovelluksineen, jossa kapitalismi nykyisellään varsinaisesti toteutuu.
      Maailmassa on menossa valtavankokoisia liikehdintöjä globalismin piirissä, sellaisia jotka muokkaavat kaikkien ihmisten elämää ja maapallon pintaa, mutta huolta pitää kantaa sen sijaan aivan minikokoisista probleemista, poliittisista kamarinäytelmistä yhteiskunnassa.
      Siitä mitä joku jossakin sanoi ja siitä mitä siitä pitää nyt sanoa ja mistä irtisanoutua.
      Samaan tapaan odotan edelleen /vasemmiston/feminismin/metoo-liikkeen todellista panostusta maailman tyttöjen ja nuorten naisten asemaan k a i k k i a l l a maailmassa.

      No, eipä leikitä tyhmää. Kuten USA nykyisellään surullisesti odottaa kaikki on hemmetin poliittista ja sanat ja mielipiteet ovat enemmän aseita kuin kosketuksia toisiin ja ajattelun apuvälineitä. Olet jokotai. Joko liberaali tai patamusta.

      Poista
    5. "Silti ei pitäisi torpata sitä, että lopulta me teemme elämästämme sitä mitä se on yksilötasolla ja mielensisäisessä todellisuudessa."

      Noin on. Omaan päähän, sydämeen kannattaa aina lähteä, kun alkaa olla liian tunkkaista.
      Silti ihan jokaisella ei ole koko ajan täydellisen valinnan mahdollisuudet edessä. Osa ihmisistä voi esimerkiksi valita mitä tekevät työkseen, osan on tehtävä sitä mitä saa. Tai mitä on pakko.

      Poista
    6. Kun esimerkiksi työ on raskaimmillaan, mielensisäinen todellisuus voi olla sitä, että haaveilee vain nukkumisesta.

      Poista
    7. Jotenkin minusta tuntuu, että nyt käydään sellaista mukavaa ja siedettävää keskustelua jollain näennäistasolla toista osapuolta iloisesti syytellen ja omaa leiriä vahvistaen, kun nimenomaan globaali kapitalismi ja globaali kommunismi eli internationalismi rikkovat kaikkea sellaista mikä mahdollisesti voisi säilyttää asioita ja maailma menee menojaan.

      Poista
    8. Siis menee kohti tuhoaan. Tiedemiehet tekevät paljon hyvää, ihmisten konkreettiset auttajatkin ja elinolosuhteiden kehittäjät ja ihmisten vastuuttajat samoin - ideologit tekevät lähinnä haittaa.

      Poista
    9. Jope, oma mieli voi olla myös rajoite ja ahdistava paikka monelle. Raskaiden aikojen kohdatessa ei usein tosiaan toivokaan muuta kuin mielen sammumista, unta, unohdusta ja muuta sellaista.

      Poista
  6. Tuo unikommenttini nousee siitä, että tiedostan koko ajan vahvasti, monesta läheisestä lähteestä, että elämä ei ole kaikille vapaita valintoja, omia ainakaan.

    Joskus harvoin vuoden mittaan on niin myös itselläni, on siis pakko tehdä sellaista, missä ei ole omasta halusta mukana, mutta suurimmaksi on omaa valintaa. Olen etuoikeutettu.

    On kuitenkin paljon ihmisiä, joille elämä on sananmukaista taistelua. Vaikkapa toimeentulosta. Nykyään ei mene niin, että vasemmisto olisi itsestäänselvästi juuri heidän toivonsa. Vasemmiston herkkyys vaikkapa köyhien puheissaan hieman katkerasti radikalisoituneiden ihmisten suhteen kertoo, missä vasemmisto nykyään menee.
    Se on mielikuvaideologiaa, jossa ajatellaan että ihmisen tulee päivittää itsensä jatkuvasti oikeisiin sanoihin ja mielipiteisiin.
    Kun somen kautta vihreä ja vasemmisto viestivät toisilleen oikeaa asennetta, siitä pelistä putoaa helposti pois sellainen ihminen, joka ei jaksa miettiä elämänsä raskaudessa miten päin kuuluu kaikissa hyvissä asioissa olla.
    Jotakin tuollaista tarkoitan.
    Ihmettelenkin mistä vasemmisto kaiken kannatuksensa vielä saa sillä siellä on laumaäänenä samanlainen keskiluokkaisen pääkaupunkilaisen tai opiskelijan tarkasti harkittu ja huoliteltu sovinaisuus kuin vihreilläkin.
    Se kuka ei todellisten duunareiden mielipiteitä kestä, ei kai ole tosiasiallisesti kovin työväenhenkinenkään.

    Jenkkilästä tästä on esimerkkinä "valkoinen roskaväki ruostevyöhykkeeltä." Johan nuo sanat ja niiden leimaavus kertovat paljon. Roskaa, ruostetta ja trumppia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyään on myös tämä ilmastonmuutos-ikilikkuja. Maailma on saanut viimeinkin Kansalle Helpon Selityksen Kaikkeen.
      Kun metsä palaa kuten aina ennenkin: ilmastomuutos.
      Kun myrskyää kuten aina ennenkin: ilmastonmuutos.
      Kun rannalla vähän tuulee: sekin on nyt ilmastonmuutos.
      Kun Balkanilla on kymmeniätuhansia tulossa tai paossa: ilmastonmuutos.
      Kun on marraskuinen pimeä: ilmastonmuutos.




      Ennustan että tällä selityksellä mennään täältä ikuisuuteen tuli tai oli mitä oli. Kaiken teoria ikäänkuin on nyt valmis. Riemulla (kyllä!) se on juuri siten esimerkiksi mediassakin otettu vastaan.
      Varsinainen ja todellinen ilmastonmuutos siinä on sivuseikka. Tää selitys kaikkeen on parempi tarina. Ja sillä voi perustella myös oikeastaan mitä tahansa.

      Tässä päivän päällimmäiset.

      Poista
  7. Jope, on samaa mieltä siitä, että nyt on sitten selitys kaikkeen ja vieläpä selitys, jonka kohdalla on törkeää sanoa vastaan, jos joku nostaa ilmastonmuutoskortin. Ilmastonmuutos on totta, uskon sen, mutta ei sitä voi sotkea mihin hyvänsä. Tarina on vaan niin messevä, että eihän sitä voi käyttämättä jättää. Pahin on jos sillä automatisoidaan väestönsiirrot ennen kuin edes muuta yritetään. No, nämä ovat vaikeita ja vakavia asioita tietenkin.

    Suomessa on varmasti yhä kasvava joukko ihmisiä, joiden ääntä ei kukaan halua todella kuulla. Jotkut ajattelevat väärin, jotkut ajattelevat niin että sitä ei vaan kestä kuulla, koska ei ole mitään selvää ratkaisua. Ja samalla osalla porukkaa menee uskomattoman "hyvin".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri, eikä kysymys ole mistään siitä että epäilisi ilmastonmuutosta, mutta sen kautta nyt esiinnouseva uuden yksimielisyyden vaatimus monissa muissakin isoissa asioissa, on jo ilmeistä. Esimerkiksi se, että seuraavat vaalit kiirehdittiin heti nimeämään "ilmastovaaleiksi" kertoo jo mistä on kysymys. Ja mihin suuntaan nyt pitäisi äänestää.

      Maailman kaikki muut kysymykset eivät ole poistuneet mihinkään tuon raportin jälkeen. Ei niitä voi tukahduttaa sillä, että hei, suu poikki, nyt on kysymys ilmastosta, ja vain ilmastosta.

      Ilmastonmuutos on totta se on selvä, asian varmuuden vuoksi toteaminen on typerää, mutta tämän tietoisuuden ohella maailma on ihan yhtä vaarallinen ja/tai hyvä paikka kuin ennenkin.

      Kaikki kehityskulut olivat tulossa ilman tuota raporttiakin. Ja kaikki muutkin kehityskulut. En aina ihan pysy kärryillä, miksi monet haluavat typistää maailmansa nyt vain ilmastototuuksiin. Ja tässäkin muutoksessa pätenee maailman vanhin ihmisiä koskeva luonnonlaki: rikkaat pärjäävät aina ja kaikissa olosuhteissa. He voivat tehdä vapaita valintojaan esimerkiksi asumisen ja työn suhteen ja keskittyä vaalimaan elämänlaatuaan ja integreteettiään. Muut painavat pakosta. Kaduilla aamupimeässä sen näkee. En tajua esim. miksi raksajätkät edelleen vaaditaan duuniin seitsemästä alkaen. Vierestä hipsterit menevät sitten jopollaan työbrunssille kympiksi. Ple.

      (Hassua. Mitä enemmän ajattelen tuollaisia kuvioita, sitä kauemmaksi katson nimenomaan vasemmistosta. Mun mielestä se on tasan niin heikossa jamassa globalismissaan. Feministinen sosialidemokratia.
      Eli ehkä sinne päänsisäiseen on sittenkin sukellettava ja lukea pitkästä aikaa vaikka hyvä kirja, teos. Paul Celanhan esimerkiksi odottaa mua aina Malmin kirjastossa.)

      Poista
  8. Jope, luin Keskisarjan Kivi-elämäkerran. Minusta se oli hyvä ja raikas tulkinta Kiven elämästä. Ei ollut helppoa elämä 1800-luvullakaan. Toki Aleksis oli hyväosainen. Hänellä riitti mesenaatteja pitkälle. Esimerkiksi nälkävuodet menivät melko pulskasti Charlottan hoivissa. Uskomaton kaveri kaiken kaikkiaan.

    Kun haluan lukea hyvää runoutta, avaan nykyisin aina Sonnevin Valtameren. Sonnevi oli vasemmistolainen, mutta ei se minua haittaa (miksi haittaisi), kun kirjoittaa niin hyvin.

    Raksaduunarit 7 aikaan pimeässä aamulla. Onhan se melkoista touhua. Kyllä siinä saa olla jonkinlainen pakote, että aamulla lähtee puurtamaan, ei se pelkästään "motivaatiolla" hoidu. Minusta on mukava kesällä nikkaroida, kun saa itselle tehdä, mutta en suoraan sanoen jaksaisi työkseni tehdä ellei olisi aivan pakko. Hengenhädässä tietenkin.

    VastaaPoista
  9. Kunnia kaikille duunareille ja rehellisen työn tekijöille, sukupuolesta riippumatta! Siitä on ideologiat kaukana. Työtä tekevien oloja on parannettava ja turvattava, työn luomista ja saatavuutta parannettava. Ei silti ole mitään järkeä luoda globaaleja halpatyömarkkinoita jne. Joidenkin mielestä työ on varmaankin yliarvostettua. Olkoonpa vaan. Ei tässä maailmassa kuitenkaan mikään pyöri ilman työtä, ei edes parhain avaruusluksushomokommunismi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lastentarhojen työntekijät tulee mieleen myös, nehän painaa samoihin aikoihin vastaanottamaan lapsia kun toiset vasta latailee lattekoneitaan. Vasemmisto, ja joo, kaikki edeskäypät ja asiantuntijat vaatii vaikka mitä kasvatuksellisia hienouksia niiltäkin nykyään, mutta todellisuus siellä on sitä, että hyvä jos pysyvät edes itse terveinä ja pystyssä päivästä toiseen. Toisten subjektiiviset oikeudet revitään toisten selkänahasta. Tuossa jos missä se tulee todeksi.

      Rehellinen työ on kuitenkin hieno asia ja toivottavasti ei kärsi inflaatiota elämän sisältönäkään. Naiset, miehet töissä jotka synnyttävät muillekin mahdollisuuksia ovat luksusta koko maalle. Ne jotka tämän kaiken tekevät.
      Kun vaan itse oppisi siihen, että median ja somen höyryt on pintaa ja loppujen lopuksi mitätöntä ja ohimenevää kokonaisuuksien kannalta. Ei se ole niin vakavaa kun joku sanoo tai kirjoittaa, tai julistaa pöntösti. Itse kirjoitan läpiä päähäni siinä kuin muutkin.

      Poista
  10. jope, en minä tiedä voiko maailman tilasta vasemmistoakaan rehellisesti sanoen syyttää - homma on karannut käsistä: globalismi + kapitalismi + typerä vasemmistolaispolitiikka, joka kiihdyttää entisestään ihmismassojen siirtyilyä ja toimivien kansallisten yksiköiden hajottamista. Siinä on se resepti, jolla kaikki pistetään paskaksi hyvin lyhyessä ajassa.

    Kapitalismi on voitolla ja vallitsevana vain siksi, että marxilais-sosialistiset yhteiskunnat osoittautuivat aivan paskoiksi paikoiksi.

    Sehän tässä on, että pitäisi olla vastuullisia yksiköitä ympäri maailmaa, joiden tulisi tehdä työtä yhteisten asioiden eteen - tätä olisi vastuullinen planeetan hoito, ei se että jättimäisiä ongelmia siirrellään paikasta toiseen (ihmiset eivät ole ongelma, paitsi kun populaatio alkaa olla tällä tasolla ja yhteiskunnissa ei ole selvästikään tekemistä ihmisille joita paikasta toiseen siirrellään - vielä ei eletä niin elinkelvottomilla alueilla, etteikö paikallisia yhteiskuntia voitaisi pitää yllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis paskoiksi ja mahdottomiksi paikoiksi eli hajoavat yleensä omaan mätäänsä sisältä käsin.

      Poista
  11. Munkin on kyllä kohtuuden vuoksi muistettava, että ei (kai) täällä kukaan, vasemmisto, mikään muukaan, tieten tahtoen tulevaa ja olevaa maailmaa pilaa. Parastaan kaikki kuvittelemme aina tahtovamme.
    Demokratian piirre on sekin, että ihmiset voivat ohjata yhteiskuntaansa myös itselleen haitalliseen, huonoon suuntaan, vaikka olemme varmoja aina oman motiivimme hyvyydestä ja oikeutuksesta.

    Yksilökin voi esimerkiksi juoda elämänsä piloille. Isommassa kuvassa esim. ideologioista juopuminen tekee samaa.
    Kohtuuden nimissä pitää muistaa se, että ainakin toistaiseksi maailmamme (meidän maailmamme ainakin) on aika hyvässä kuosissa yleisellä tasolla.
    Elämme vahvan rauhan ja hyvinvoinnin aikaa. En pelkää Putinia enkä ilmastonmuutostakaan, vaikka haasteita teettää, sen verran paskoja asioita, enkä pelkää äärioikeiston "nousuakaan", sitä varsinkaan.
    Toki mikä tahansa voi muuttua yhdessä yössä.
    Itse olen edelleen siinä tietoisuudessa, että maailman väestönkasvu jolle ei alueellisista hidastumisista huolimatta, näy minkäänlaista matemaattista loppua, on se kaikkein vaarallisin ilmiö. Osaan pelätä sen seurauksia lasten ja nuorten kannalta, en itseni.
    Sama tietysti jos ilmastonmuutoksen pahimmat skenaariot toteutuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täsmennän: minua ei pelota äärioikeiston nousu, koska meillä Suomessa eikä lähellä muutenkaan mitään sellaista nousua ole todellisesti havaittavissa. On vain savua ilman tulta.

      Jos kuitenkin persut lasketaan äärioikeistoksi (mitä en kyllä minä missään tapauksessa tee) ja otetaan huomioon äänestämättömät, on niiden kannatus vain noin 6-7 prosentin paikkeilla.
      93 prossaa ei ole siis "nousussa" mukana. Mutta sepä ei haittaa pelkorummuttajia.

      Sen sijaan todellisen äärioikeiston nousu minua kyllä huolettaisi paljonkin.
      Mutta niitä ei taida olla meillä onneksi paria kourallista enempää.
      Oikeistonkin, liberaalinakin, ylivoimainen nousu huolettaisi minua. Samoin vasemmiston yksiääninen nousu. Äärivasemmistosta puhumattakaan.

      Globaalirealistisen, tavallista kansalaista ja hänen toimeentuloaan ja turvallisuuttaan puolustavan, maltillisesti kansallisen, klassisen eurooppalaisen: joissakin asiakysymyksissä konservatiivisen, joissakin väistämättömästi liberaalin (maailman on mentävä eteenpäin) suuntauksen nousu kuuluu kyllä sitten ilman muuta toivomuslistalleni.
      Todella harmi että sellaisen suuntauksen edustajia on kyllä useissa puolueissa, mutta ihan liian vähän. Persuissa toistaiseksi useimpia. Ehkä se muuttuu.

      Tämä meriselitys siksi, että aloin miettiä, että jos satunnainen lukija kiinnittää negatiivisesti huolta lausumaani, ettei äärioikeiston nousu huoleta.
      Tuossa siis sille (hyvät) perusteet.

      Poista
    2. Jope, niin kuin kuvaat, äärioikeistoa ei ole määrällisesti niin paljoa, että sillä olisi minkäänlaista vaikutusta. Aivan toiset voimat jylläävät. Toki esimerkiksi Euroopan mittakaavassa on antisemitismi nousussa, moneltakin suunnalta. Paljon suurempi haitta ovat erinäistä "hyvää" tarkoittavat liberaalit globalistit vasemmalla, keskellä ja oikealla. He saavat aikaan kaaoksen, joka nostaa ääriainesta myös oikealta. Voi kunpa kommunismiin olisi isketty sama oikeutettu häpeäleima kuin natsismiin, niin emme olisi niin hukassa. Tämä vähän kärjistetysti sanottuna. Nämä kaksi suuntausta tappoivat viime vuosisadalla noin 150 miljoonaa ihmistä, ja kommarit suurimman osan. Siinä on vähän nieleskeltävää.

      Poista
    3. Vaikka tuosta lukemasta poistaisi 30 miljoonaa, niin mittakaava on yhä hurja.

      Poista
    4. Ehkä natseja ja äärioikeistoa ovat kaikki, jotka eivät purematta hyväksy päin helvettiä menevää globalistista utopiaa.

      Poista
    5. Voi kuulostaa hieman pateettiselta, mutta sanoisin, että globalismin vastakohta ei ole (se kauhea) nationalismi, vaan maan rakkaus.
      Koko Maan, ja myös oman maan.
      Yksiköt on hyvä pitää riittävän pieninä etteivät karkaa käsistä ja muutu itsetarkoituksiksi, koneistoiksi ja ideologioksi.

      Mutta niin kauan kuin rajatonta maailmaa ihan tervejärkiset (?) ihmiset perustelevat sillä, että on se vaan niin kätevää, kun ei tarvi enää passien kanssa rajoilla pelata ja on monessa paikassa sama rahakin, niin minkäs teet. Et mitään.
      Sen passinkin näyttäminen taisi kestää noin 2-5 sekuntia ja pitäähän se vieläkin olla mukana ja usein näyttääkin.

      Ymmärrän toki ettei Mennyttä maailmaa saada enää takaisin.

      Poista
    6. EU:han on jo ideologonen koneisto ja itsetarkoitus. Voima ja koko, laajentuminen ovat sille jo päämääriä ja joita halutaan lisää ja lisää.
      Ymmärrän toki senkin, että eurovaltio elää jo omaa elämäänsä eikä vanhaa karttaa saada takaisin. Britit saadaan takaisin jollakin keinolla. Katuvina ja anteeksipyytävinä: sori isä, en oikein tiennyt silloin mitä minä ajattelin.

      On EU:ssa etunsakin. Vaimon kanssa on mietitty että sitten joskus hyvin kaukaisessa tulevaisuudessa voidaan muuttaa eläkepäiviksi, vaikka Balaton-järven rannalle. Ruoka ja viini ...:)

      Poista
    7. (Slovenialla olisi kyllä vieläkin parempi sijainti. Italia kivenheiton päässä ja silti Itä-Eurooppaa...)

      Poista
    8. jope, henkilökohtaisesti aion pysyä vanhuuteni Suomessa mikäli suinkin mahdollista. Katson hieman kauhulla EU:n tulevaisuutta. En tiedä, mitä tästä tulee. Ei varmasti kovin hyvää, jos meno jatkuu tällaisena.

      Poista
    9. Totta kai, tosissani ajateltuna, aion minäkin. Mitä kauempana kaikesta, sitä parempi. Ja muutenkin, pidän ilmastosta täällä, luonnosta, kielestä. Valoa voisi olla marras-tammikuussa enemmän.

      Poista