perjantai 21. syyskuuta 2018

Kuulumisia



Miten menee?

Poispäin, jatkuvasti poispäin.

Minne?

En osaa sanoa, mutta tuo on suunta. Sanotaan, ettei avaruudessa ole suuntia, mutta saman voin sanoa omasta elämästäni. Katson itseäni ja päivä päivältä huomaan, että loittonen. Siinä on jopa jotain humoristista.

Miten?

Menen esimerkiksi kuselle, ja siinä sitten seison pöntön edessä muna kädessä ja katselen toimitusta ikään kuin ulkoa päin. Tai keitän kahvia ja katselen, kuinka käteni touhuavat.

Tuohan on aivan tavallista.

Ehkä, mutta huomaan muuttuneeni, tai siis mieleni tarkastelee ruumiini, uuden ruumiini toimintoja huvittuneena.

Uuden?

Uuden siinä mielessä, että ruumiini on toisenlainen tai pikemminkin on niin ettei mieleni ole täysin yhtä sen kanssa. Tätä kutsun loittonemiseksi, muiden muassa.

Ehkä se on vain vanhenemista.

Ehkä.

Kaikkea hyvää kuitenkin.















4 kommenttia:

  1. Tämä oli hyvä. Sori, että kerron taas omaan elämääni littyvä tarinan, mutta sitä kauttahan näitä hahmottaa. Vesan päivityksestä tuli mieleen eräs aika elämässäni, 90-luvun alussa, kun olin enemmän tai vähemmän pihalla ja loitontunut sekä ehkä myös itsestäni, mutta myös reaaliteeteistä. Mitään traagista ei ollut meneillään, mutta ensimmäistäkään suuntaa ei ollut mitä kohti. Olin ihan onnellinen. Kävelin tuolloin kaupungilla ja kadulla koska sitä tein hyvin paljon, tykkäsin vain pyöriä kaupungilla, paikoissa koko päivän.
    Vastaan tuli tuttava juuri noin kuten tuossa jutussa. Kun se kysyi mitä olen viime aikoina puuhaillut, vastasin niin kuin asia silloin oli, että olen kävellyt aika paljon ja että pääasiassa sitä vain teen. Sitä seurasi pieni mikroliike, tuttava nytkähti hieman minusta poispäin, ilmeisesti tiedostamattaan. Ja aika pian tuli tuo: -Kaikkea hyvää sulle kuitenkin, moi.

    No, joo.
    (Tänään mediassa ollut paljon puhetta Oulun-roskacasesta. Yhdestä sanasta joka vie duunin. Puhetta siitä, että onko yhteiskunta sellainen, että yksi sammakko, yksi lipsahdus, niin se on sitten siinä.
    Mua on tässä yhteydessä ihan hemmetissä vaivannut etteikö kukaan toimittaja maassa vaikka niitä on tuhansia, muista valkoinen roskaväki-ilmaisua ja sen saamaa suosiota. Ei tuomiota.
    Tervon isossa mediassa isosti ja harkitusti kirjoitettu roskaväki-ihmisosoittaminen taustoittaisi hyvin tätä nyt meneillään olevaa keskustelua? Kyllä median pitäisi se tajuta.
    Mutta eikö ne muista? Vai eikö ne halua muistaa?
    Minä en unohda roskaihmisten pigmentti-ilmaisua koskaan.
    MYönnän, että tämä on mulle jo pakkomielle. Mutta puoli miljoonaa ihmistä jotka siinä määriteltiin noin vain roskaksi ihmisinä, ihan Oulun malliin ja vielä törkeämmin, ovat ihmisiä hekin. Hitto, älä töni ihmisiä joita et edes tunne kuin mielikuvituksessasi Tervo!)

    VastaaPoista
  2. jope, hyviä keloja ja muistoja - tultiin juuri mökille, varmasti viimeisiä kertoja tänä syksynä, joten palaillaan huomenna, kun hommat on kunnossa. mukavaa iltaa ja viikonloppua kaikille!

    VastaaPoista