keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Hieno keskustelu väestönkasvusta ja ilmastonmuutoksessa



Kiitos Jonimatille vinkistä! Hieno ja hyvässä hengessä käyty keskustelu ilmastonmuutoksesta ja väestönkasvusta Yle Puheessa. Keskustelemassa BIOS-tutkimusyksikön Ville Lähde ja Helsingin yliopiston väestötaloustieteilijä Ulla Lehmijoki.

Periaatteessa väestönkasvu taittuu, kaikki mallit viittaavat siihen, mutta olennainen kysymys maapallon kohtalon kannalta on, riittääkö aika väestönkasvun kääntymiseen eli paljonko planeetalla on näillä elintavoilla ja tällä väestömäärällä aikaa.

Minusta keskustelijat puhuivat niinkin pitkästä ajasta kuin 200 vuodesta, jonka kuluessa - mikäli olosuhteet kehittyvät riittävästi - väestönkasvu yhteiskunnassa tasaantuu. Rohkaiseva esimerkki nopeasta väestönkasvun taittumisesta on ollut maailman köyhimpiin kuuluva Bangladesh. Se on vaatinut ehkäisy- ja terveydenhoitotiedon viemistä ruohonjuuritasolle.

Väestönkasvun taittuminen ja olosuhteiden vakiintuminen edellyttäisi nopeaa muutosta Afrikassa ja muualla väestöräjähdyksen alueilla. Se vaatisi väestö- ja yhteiskuntapolitiikkaa, tietoa ja osaamista - tämän väestönkasvua hillitsevän väestö- ja yhteiskuntapolitiikan tulisi olla myös Euroopan agendalla vähintään yhtä keskeisellä sijalla kuin ilmastonmuutos.

Kokonaisvaltaiseen pakettiin pitäisi kuulua ehkäisy, terveydenhuolto, naisten aseman parantaminen, koulutus, uskonnollisten ja traditionaalisten käytäntöjen, kuten lapsiavioliittojen, korvaaminen tiedolla, työn luominen, ihmisten sitouttaminen alueilleen ja kestävä suhde ympäristöön.

Se mikä minulle jäi epäselväksi ohjelman jälkeen on, mille tasolle väestömäärän pitäisi jäädä ja millaista teknologiaa meidän tulisi käyttää, jotta planeetta kestäisi ihmislajin pidemmän oleskelun.

Monet poliittiset kysymykset, jotka liittyvät räjähdysmäiseen väestönkasvuun, ovat akuutteja, mutta pelkään, että yhteiskunnissa asioista päättävät ja asioita ajavat poliitikot eivät pääse / päästä itseään keskustelemaan tutkimustiedon pohjalta ja suunnittelemaan tiedon tuella välttämättömiä toimia vaan keskustelu jää politiikaksi todellisuuden jyrätessä omia teitään.

Ehkä tällaista pessimismiä ei tarvittaisi jos myös poliittisella tasolla, esimerkiksi puolueissa ja niiden ajamissa asioissa, planeetan kohtalonkysymys otettaisiin kyllin vakavasti - sen tiedän, että tutkimuksessa otetaan, vaikka aina näkökulma ei olekaan suoraan väestönkasvussa.


4 kommenttia:

  1. Bangladeshissä, esimerkiksi, väestönkasvun kasvu on taittunut, ei väestökasvu. Esimerkiksi nykyisillä hedelmällisyysluvuilla vaikkapa nyt Bangladeshin väestökäyrä on edelleen pysäyttämättömällä nousukäyrällä. Hyvin selkeää demografiista matematiikkaa.
    Jokaisen hahmotettavissa. Miten sitä voi olla niin vaikea tajuta? Ehkä siksi, että asiantuntijatkin tarttuvat tuon kasvun kasvun signaaliin. Ihan oikein tietysti, mutta niin kauan kuin keskimääräinen lapsiluku (tarkemmin se hedelmällisyysluku) on enemmän kuin 2,1, väestö kasvaa, ja se laskee vain jos se on sen alle.
    Voi olla että kasvun hidastumiseen liittyy myös jotain poliittista, tai oman eettisen ajattelun ja faktojen sekamelskaa. Kukapa ei haluaisi olla hyvän viestin tuoja. Minä ainakin haluaisin.

    Toivo onkin aina hyvästä, ja pienistä hyvän muutoksen risuista, voi syntyäkin jotain, mutta kun alamme pitää (sopii mulle kyllä, alan olla vittuuntunut jo koko tähän väestöhölmölään) sitä, että maapallon kymmenmiljardisoituminen siirtyy kymmenen vuotta myöhemmäksi loistojuttuna, niin minkäs enää teet. Kädet ylös. Ja antaa olla.

    Väestötilastot ja demografia tilastotieteenä on huomattavan paljon luotettavampaa kuin esim. ilmastomallit. Tosin suurin osa tähän astisista väestömalleista on kyllä osunut, mutta ennusteet ovat menneet alakanttiin ja väestönkasvu on ollut laskettuakin nopeampaa.

    Väestönkasvun kasvun hidastuminen ei tarkoita mitään muuta kuin asioiden myöhentymistä. Samat luvut siellä odottavat mutta myöhemmin. Sen toteaminen ei ole ikävää eikä pessimististä, dystooppista vielä vähemmän, vaan matemaattinen tosiasia. Mutta kukin valitsee sen mitä pitää totena. Vapaa läntinen maailma.

    Mutta totta kai, kasvun kasvun hidastuminen on hienoa, siitä saa tietenkin, ja pitää iloita, vaikka ratkaisu pelkkä hidastuminen ei ole olekaan. Se voisi olla vain kasvun pysähtyminen, näiden lähes kymmenenmiljardi-lukujen alla ja sen jälkeen väestömäärän vähentyminen. Ja maat jotka pysyvät kaikissa maanosissa kasassa, itsenäisinä ja joissa on rauha.

    VastaaPoista
  2. Niin, tuon haastattelun terävin kärki vähän hävisi ja siitä ne muutamat kysymykset mitkä minulle jäi. Sanottiin, että esimerkiksi Bangladeshissa syntyvyys on nyt samaa luokkaa kuin länsimaissa eli alle kahden - mielestäni näin sanottiin. En nyt saa enää sitten mieleen, oliko nuoren väestön osuus tuolla millainen (luultavasti suuri), mutta kasvun kasvu ainakin hidastuu.

    Oli miten oli, tuossa optimistisessa mallissa, johon ainakin Ville Lähde uskoi, ehtona on kuitenkin yhteiskuntien jonkinlainen kehitys ja suureen syntyvyyteen liittyvien uskomusten ylittäminen. En nyt tiedä sitten miten nuo puheet konkretisoituvat ja osuuko malli esimerkiksi Afrikan kohdalla mantereenkattavasti.

    Muistaakseni Lähde moitti kovasti Linkolaa tässä taannoin ihan Hesarissakin. Silloiset argumentit (varmaan samat kuin nyt) eivät tuntuneet intuitiivisesti ainakaan hirveän painavilta, tai sitten lehden tapa kertoa niistä oli jotenkin vinksallaan. Pitäisi kaivaa juttu esiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, katsoin monia tilastoja, B:ssä, väestö nyt 163 miljoonaa, tuo luku todellakin lähestyy kahta! Käsittämättömän hieno saavutus.
      Afrikassa vastaava luku pyörii edelleen neljässä, kuudessa, jopa seitsemää. Ja joissakin Aasiankin maissa.
      Tässä ihan peruskartta: /fi.wikipedia.org/wiki/Kokonaishedelmällisyysluku

      Afrikka nousee siinä esiin rajusti. Hesarissa esitetty laskelma Afrikan nelimiljardisoitumisesta on hyvä pohja. Bangladeshin malli sinne ja pian!

      Jos menee niin, että suuressa osassa maailmaa väestö saataisiin kuin saataisiinkin hallintaan, niin vastuu pistää (jos ei porkkanalla niin kepillä) loputkin maat kuntoon on haastava. Matemaattinen ajatusleikki maailmasta jossa kaksi kolmasosaa väestöstä on afrikkalaisia onkin esitetty.
      En tarkoita että afrikkalaisissa sinänsä olisi mitään ihmisinä torjuttavaa, mutta vastuu maailmasta koskee heitäkin. Ihan samoin kuin ilmastoasiassa.

      Poista
    2. jope, vastuu koskee kaikkia. ei ole mitenkään tavoiteltavaa, että kaksi kolmasosaa maailman populaatiosta on esimerkiksi afrikkalaisia. tämä ei tietenkään ole mitään rasismia. voit vaihtaa siihen paikalle minkä hyvänsä porukan eikä tunnu hyvältä. no, jos maailmassa on joskus 2/3 afrikkalaisia (maailmassa on ollut joskus tämä tilanne ja vieläpä puhtaammin afrikkalainen tilanne), niin haluaisinpa nähdä millaisia yhteiskunnat ovat.

      Poista