perjantai 7. syyskuuta 2018

Ääriviivat



Millaiset ovat ääriviivani?

Mieleen juolahti tällainen kysymys. Jos olisin sarjakuvahahmo, millaiset ääriviivat minulle piirrettäisiin?

Ajattelen, että itse vastaan sisällöstä, tästä elämästä ja kai siitä lähtevät jonkinlaiset merkit - värit, intensiteetit - siitä, mitkä rajani ovat.

Omia ääriviivoja on hankala hahmottaa. Toisten ääriviivojen piirtäminen on helpompaa, joskin on vaikea sanoa, miten ne osuvat kohdalleen - toisen ihmisen sisältöön pääsee käsiksi vain hänen tavastaan olla ja ilmaista. Ääriviivat muuttuvat, on niin erilaisia tilanteita ja asioita.

Voi myös miettiä, minkälaiseen genreen oma elämä kuuluu. Lähtökohtaisesti pidän muodoista, jotka perustuvat monologille, sisäisen puheen kohinalle, mutta siihen voi sotkea ja sotkeutua mitä hyvänsä.

Omalla elämällä on harvoin kertovan proosan muotoa, ja varsinkaan sillä ei ole tarina- tai tapahtumamaailman ulkopuolista kertojaa. Tällainen on kokemukseni.

On katkelmia, intensiteettejä, toistoja. Jotkin toistot ovat parempia kuin toiset.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti