torstai 9. elokuuta 2018

Sisäinen skisma



Arvatkaapa, mikä minua jäytää eniten tässä ajassa. Se, että molemmin puolin - tiedätte mitä tarkoitan - on bunkkeroiduttu jonnekin joustavan ja itseään tarkastelevan keskustelun ulottumattomiin ja pidetään sitä oikeutettuna.

Ajassamme on myös outo traaginen kiasma: pinnalta typerimmin toilailevilla* on muutama olennainen perusajatus, jotka voisivat olla lähtökohta koko planeetan paremmalle hoitamiselle mutta juuri näiden lähtökohtien ymmärtäminen ja samalla kehittely puuttuu näennäisesti sivistyneiltä ja vallassa olevilta ihmisiltä.

Tämä puute on anteeksiantamaton ja lankeaa meidän ja etenkin tulevien sukupolvien maksettavaksi. On omituista elää ajassa, jossa oletusarvoisesti fiksuista ihmisistä tulee idiootteja, olkoonkin että hyväntahtoisia ja hienostuneita idiootteja. Se ei tarkoita mitään muuta kuin lisää idiootteja ja lopullisesti hukattua aikaa korjata asiat.



* Näitä toilailijoita todella riittää, oma mokansa, ja media varmistaa, että he näkyvät. Todellisuudessa inhimillistä typeryyttä ja vallanahneutta - siitäpä ei muuten paljon puhutakaan - on kaikkialla, myös näiden sivistyneempien keskuudessa vaikka kuinka.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti